konstruktiot

 

 

Tekstit
  Johdanto
  Modulaarisuus
  Käsiterakenne
  Leksikko
  Konstruktiot
  Spatiaalisuus


 

 

Peruslausetyyppien käsittely Hakulisen ja Karlssonin Nykysuomen lauseopissa (1979)

 Hakulisen ja Karlssonin kirjan yksi tunnettu kohta on esittely suomen kielen peruslausetyypeistä. Se on kuvaava konstruktioiden kannalta. 

Seuraavassa on Hakulisen ja Karlssonin antama luettelo suomen peruslausetyypeistä: 

Peruslausetyypit (s. 90-100)

Perustyypit    
A. Intransitiivilause NP + V + (+ X) Veljeni nukkuu.
B. Transitiivilause NP + V + NP (+ NP) Äitini piirtää karttoja.
C. 1. Ekvatiivilause
     2. Luonnehtiva
NP + Kop + NP
NP + Kop + NP~AP
Mielikirjailijani on Hilja Haahti.
Sisareni on nero~nerokas.
D. Tilalause (LOK) + V (+ N~A) (Nyt~täällä) sataa.
E. Eksistentiaalilause LOK + V + NP Kuussa on pieniä lapsia.
F. Omistusrakenne   POSS + Kop + NP  Koiralla on luu. Parkissa on neljä mastoa.
Marginaaliset    
G. 1. Inkluusiolause
     2.Tulosrakenne
     3. Puhki-rakenne
NP + Kop + NPpart
NP + tulla + NP~AP
NP + Kop~mennä + AdvlP
Tämä kylä on Hämettä.
Pojasta tulee mies.
Pallo meni puhki 
H. Kokijalause  NP~AdvlP + V + (NP~AdvlP) Minua onnisti.
Asialle kävi ikävästi.
Lapsella on jano~nälkä~kylmä
I. Kvanttorilause NP + V + KVANT  Alkoholitapauksia oli kolme. Kivitatteja löydettiin eniten.

Hakulinen ja Karlsson itsekin antavat ymmärtää, että toisenlaiseenkin listaan olisi voinut päätyä. Tässä suora lainaus:

"Toisaalta taas raja itsenäisenä lausetyyppinä pidettävän konstruktion ja idiomiksi kangistuneen ilmauksen välillä on vähittäinen. Esimerkiksi sopisi lause Minusta ei ole mihinkään. Emme pidä tätä lausetta omana peruslausetyyppinään siitä syystä, että lause esiintyy tuskin lainkaan ei-affektiivisena väitelauseena, vaan tavallisesti vain kysyvänä (Onko hänestä lukkariksi ~ tähän työhön?) tai kielteisenä. Tätäkin selvempi kiteytymä on ilmaus Isäntä oli pappia kyydissä, oka ei ole semanttisesti lainkaan produktiivinen (*Isä on herkkutatteja sienessä)." (S. 97.)

Huomattavaa 

  1. Ainoastaan intransitiivilause (A) ja transitiivilause (B) eivät viittaa leksikaaliseen tai semanttiseen informaatioon. (Ja ehkä kvanttorilause I.) 

  2. Raja kiteymän ja peruslausetyypin välillä on häilyvä. 

  3. Monissa peruslausetyypeissä on (ainakin jossain määrin) tiukka sanajärjestys: C.2, G.1, G.2, G.3, H, I (sekä myös C2, D, E, F). 

  4. Joissain lausetyypeissä on leksikaalista informaatiota: C, F, G. 

  5. Joissain lausetyypeissä on sen osia koskevaa semanttista informaatiota: D, E, F,(I?) 

  6. Lausetyypit D - I ovat semanttisesti melko erikoistuneita 

     

(1)(2)(3) (4)(5)(6) (7) (8) (9) (10)

 

       Kurssin etusivulle
 

Urpo Nikanne, maaliskuu 2002

 

   logo
 Sivujen suunnittelu ja toteutus Henna Lehtinen