konstruktiot

 

 

Tekstit
  Johdanto
  Modulaarisuus
  Käsiterakenne
  Leksikko
  Konstruktiot
  Spatiaalisuus


 

 

Ablatiivi Setälän lauseopissa

[Lyhennelty lainaus 13. painoksesta (1952: 66-73).]

60. Ulkoisia paikallissijoja ovat adessiivi (olosija; vastaa kysymykseen: missä), ablatiivi (erosija; vastaa kysymykseen: mistä) ja allatiivi (tulosija; vastaa kysymykseen: mihin).

Nämä merkitsevät:

  1. Paikan tai esineen pintaa, päällispuolta, läheisyyttä, kun paikan rajoja ei ajatella. Esim. Poika seisoo pöydällä, Kyyhkynen istuu katolla, Hevonen on kirkolla, koululla, kunnantalolla, uudella rakennuksella. Väkeä seisoi tapulin seinämillä.

    Muist. 1. Läheisyyttä ilmaisevat tavallisesti sellaisten sanojen ulkoiset paikallissijat, jotka nimittävät jonkin rakennuksen tai aukon (kuten kirkolla, koululla, kaivolla, lähteellä, haudalla ym.).

    Muist. 2. Paikanmerkitykseen on toisinaan yhtynyt toimiskelun merkitys. Esim. Olin riihellä = riihtä puimassa. Paikalliskäsitteen laajennuksen johdosta ulkoiset paikallissijat merkitsevät:

    a) ulkonaista tilaa taikka asemaa. Esim. Kivi on korkealla ilmassa. Lehti on hiirenkorvalla. Teos on alkeilla, tekeillä.
    b) leikin leikkimistä. Esim. Lapset ovat sokkosilla, koppisilla kuninkaisilla.
    c) pyyntineuvon käyttämistä, jonka läheisyydessä joku on toimituksen vuoksi. Esim. Olen ongella, nuotalla, velalla. - Lapset tulivat ongelta. - Mennäänkö verkoille?
    d) aterian nauttimista. Esim. Isäntä on ruoalla, suuruksella, illallisella. Väki pääsi illalliselta. - Käydäänkö kahville?
    e) Esineen noutamista. Esim. Renki on vedellä, puulla, halolla.

  2. Jonkun perhettä ja huostaa tai osallisuutta jossakin. Kävitkö eilen Kalisella? Tyttö palvelee meillä. - - Tytöllä on mustat silmät, kauniit kädet.
  3. Ikää. Tällöin ulkoisessa paikallissijassa olevalla ikä merkitsevällä sanalla on attribuuttina ordinaalilukusana, ja tällä tarkoitetaan, että ikä on suurempi edellisellä kardinaaliluvulla ilmoitettavaa ikämäärää.
    Esim. Lapsi on toisella viikolla, toisella vuodella, kolmannella vuodella l. kolmannella, neljännellä (vuodella). Mies on neljännelläkymmenennellä (vuodella) = mies on 39 vuotta vanha. Mies on neljännellä kymmenellä (ikäkautta ilmoittavana sanana on kymmen) = mies on 30-39 vuotta vanha. - - Jo viidenneltä ikävuodeltansa hän on osannut lukea
. . . .

62. Ablatiivi ilmoittaa vielä:

  1. Elollista olentoa, jolta jotakin poistuu, jonka vahingoksi jotakin tapahtuu (ablativus incommodi). Esim. Minulta huikeni merellä silmät. Häneltä kuoli äiti. Sen minä kiellän sinulta. Älä salaa minulta mitään! Äiti kätki avaimet lapsilta. Minulta puuttuu rahoja.
  2. Persoonaa, jolta jotakin tulee, saadaan Esim. Käsky tuli keisarilta. Minä sain ystävältäni kirjeen. Tämän taidon olen sinulta oppinut. Sen kuulin isältäni. Työ menestyi, sujui minulta. Lukeminen ei pojalta käy. Työ ei valmistu minulta. Tulihan se minulta tehdyksi. à Ablatiivin käyttäminen agenttina on nykykielestä jo kokonaan hävinnyt muukalaisuus. - - Pöytä on tehty puusepältä.
  3. Seikkaa, jonka suhteen ominaisuus lausutaan jollakulla olevan (suhteen ablatiivi, ablativus respectus). Esim. hän on hyvä tavoiltansa. Moni kaunis katsannolta, äsken tyly työn teolta. (Sananl.) Joka on viekas varpahalta, se on kannalta kavala. (Sananl.) Huom.! Poika oli Jussi nimeltä. Arviolta oli siellä viisikymmentä henkeä. Heitä oli luvultansa viisikymmentä.
  4. Mittaa (yksikköä), jonka mukaan koko hinta, palkka jne. lasketaan. Esim. Ostin viisi metriä verkaa ja maksoin kymmenen markkaa metriltä. Velasta maksettiin korkoa viisi sadalta. Renki sai kolmetuhatta markkaa vuodelta. 
  5. Tietä, jonka kautta kuljetaan. Esim. Kuljin kirkon puolelta. Nyt lasketaan tältä puolen saaren.
  6. Aikaa:
    a) Aikaa, jolta jokin on alkuansa. Esim. Tämä esine on rautakaudelta. Kirkko on viime vuosisadalta. Vuoden 1863 asetus on elokuun ensimmäiseltä päivältä.
    b) Määrätuntia, hetkeä, jolloin jotakin tapahtuu. Esim. Kello viideltä nousin ja kello kymmeneltä panin illalla maata.
    c) Välittömästi toisiansa seuraavia ajanosia, jolloin ajanmääräys on ensinnä nominatiivissa ja sitten ablatiivissa. Esim. Vuosi vuodelta (myöskin vuodesta vuoteen) äidinkielemme pääsi yhä laajemmissa piireissä valtaan. Päivä päivältä (myöskin päivästä päivään) sairas huononee.
  7. Estävää syytä. Esim. Lieneekö hän päässyt tulemaan jäiltä? Minäkin itkisin, mutta en saata naurultani. Laulultasi en saa nukutuksi. Muist. Runokielessä: Juopui veitikka verevä oluelta Osmottaren, kaljalta Kalevattaren.
  8. Vaikutusta, jonka jokin esine tekee aistimiimme, mieleemme. Esim. Talo näyttää kauniilta. Laulu kuului rumalta. Kala maistui pahalta. Vesi haisi tervalta, maistui sokerilta. Huone tuntui kylmältä. Jo tuntuu tilani paremmalta. Olo alkoi tuntua kovin tukalalta.
  9. Tilaa, kun tarkoitetaan, että esine juuri semmoisenaan joutuu verbin vaikutuksen alaiseksi. Esim. Kissa nieli hiiren elävältä. Söin silakan tuoreeltaan (so. vallan suolaamatta). Hän pureskeli leipää kuiviltaan (so. särpimettä).
  10. Määrää; tässä merkityksessä ablatiivia käytetään adjektiiveista melkein adverbisesti, ja se vastaa kysymykseen: kuinka suuressa määrässä, kuinka paljolta. Esim. Siellä oli kosolta, paljolta väkeä. Karjanruokaa on ollut niukalta. Ovien täydeltä ikään kuin höyrähtää ihmisääniä ja melua. [Lisäksi s. 73-77 on yleinen selostus ja siitä, millaisten verbien kanssa minkinlaisia paikallissijoja käytetään. Ym.]

Huomattavaa 

  1. Ensin esitetty ulkopintaa ja "läheisyyttä" ilmaisevat ulkoiset paikallissijat yhtenä järjestelmänä. Tämä on ikään kuin ulkopaikallissijojen perusmerkitys.
     
  2. Jo perusmerkitykseen tulee kaksi muistutusta. Ja varsinkin muistutukseen 2 (paikallissijan merkityksen laajentumiseen sisältyvä 'toimiskelun' merkitys) sisältyy erityiskohdat a-e, jotka ovat toinen toistaan spesifisempiä.
  3.  Käytöt II ja III ovat jo melko spesifisiä, erityisesti iän merkitys. (Ablatiivi ei kovin hyvin käy.)
  4. Niiden käyttöjen lisäksi, joissa paikallissijat toimivat järjestelmänä (Setälän mielestä), on ollut tarpeen lisätä sijojen erityiskäyttöjä. Ablatiivilla niitä on kymmenen.

Ablatiivin kuvausta ilmentää seuraavanlainen sipulirakenne:

Sipulirakenne

Perusmerkitys on kuvauksen ydin. Kuitenkaan ydinmerkityksen kuvaus ei alkuunkaan riitä: siitä on laajennuksia. Muuta kuin peruskäyttöä on huomattavan paljon, ja mitä kauemmas ytimestä joudutaan, sitä erilaisempia erityiskäyttöjä ablatiivilla on.

      (1)(2)(3) (4)(5)(6) (7) (8) (9) (10)

 

       Kurssin etusivulle
 

Urpo Nikanne, maaliskuu 2002

 

   logo
 Sivujen suunnittelu ja toteutus Henna Lehtinen