Kieli ja tilanhahmotus

Erilaisia spatiaalisia suhteita on koodautunut kieleen eri  alueille, erityisesti sanastoon. Tässä tarvitaan paitsi varsinaisia kielellisiä rakenteita meillä on oltava myös jonkinlainen teoria tilanhahmotuksen representaatioista, jotta kytkentä kielen ja tilan välillä voidaan tehdä.  Konseptuaalisessa semantiikassa on oletettu, että  käsiterakennetta tarvitaan välittäjäksi kielen ja tilanhahmotuksen välillä. Tarkemmin tätä asiaa käsitellään luvussa Käsiterakenteen asema spatiaalisten ilmausten tulkinnassa ja tuottamisessa.  Sellaiset verbit kuin kääntyä, kasvaa, pötköttää, jne. ilmaisevat erilaisia spatiaalisia ilmauksia. Spatiaalisia verbejä on käsitelty erikseen luvussa Spatiaaliset verbit.

Paikallissijojen sekä pre- ja postpositioiden spatiaalisia merkityksiä (esim. ruukussa 'ruukun sisällä', kadun yli, läpi harmaan kiven jne.) on käsitelty luvussa Spatiaaliset PP:t. Substantiivien spatiaalisia ominaisuuksia (esim. mitä spatiaalisia ominaisuuksia on tavallisilla konkreettisilla substantiiveilla talo, leijona, pöytä, jne.) ja adjektiivien (pitkä, ohut, käyrä, suora, neliskanttinen) spatiaalista tulkintaa käsitellään luvussa Spatiaaliset substantiivit ja adjektiivit. Spatiaalisia adverbeja, sellaisia kuin lähellä, pois, kaukana, jne. käsitellään luvussa Spatiaaliset adverbit.

Ulottuvuuksien ja suuntien leksikaalistuminen suomen postpositoihin

(Perustuu Artikkeliin Urpo Nikanne 2000. "How Finnish Postpositions See the Axis System". - Emile van der Zee ja Jon Slack, toim., Proceedings of the Workshop on Axes and Vectors in Language and Space, University of Lincolnshire and Humberside, Lincoln, UK, July 30th & 31st 2000.)

Liikkuvat ja paikallaan pysyvät esineet

Konseptuaalisessa semantiikassa PAIKKA käsitetään spatiaaliseksi (tai abstraktiksi) alueeksi suhteessa johonkin esineeseen (esineeksi luetaan tässä myös elolliset olennot), ns. "referenssin kohteeseen". PAIKKA tai VÄYLÄ, edellyttää myös ns. "teemaa", eli kuviota, joka on PAIKASSA tai VÄYLÄLLÄ tai liikkuu VÄYLÄÄ pitkin (tarkemmin tästä ks. Nikanne 1990, 2000a). Termejä selventää seuraava kuvio, joka kuvaa lausetta Jussi seisoo pöydän vieressä.

Urpo Nikanne, maaliskuu 2002