Page 29 - klasstandem
P. 29
Yleisten kielenoppimisen periaatteiden ja prosessien lisäksi opettajan
on osattava erityisesti opetuksen kohdekieli ja kyettävä kontrastoi-
maan sitä koulun opetuskieleen ja muihin kieliin. Opettajan on myös
tunnettava kohdekielen ongelmakohdat ja hallittava kyseisen kielen
kielioppi. Nämä tiedot ja taidot kuuluvat nimenomaan kyseisen kielen
opettajan ammatillisiin valmiuksiin. Tämän vuoksi luokkatandemissa
ruotsin kielen opetuksesta vastaa suomenkielisen koulun ruotsin-
opettaja ja suomen kielen opetuksesta ruotsinkielisen koulun suo-
menopettaja. Opettajan kieli määräytyy siis opetettavan aineen, ei
koulun kielen mukaan. Koska luokkatandemissa työskennellään
kielellisesti sekoittuneissa oppilasryhmissä, molemmat kielet ovat
koko ajan kohdekielenä toiselle puolelle ja äidinkielenä toiselle
puolelle ryhmästä. Oppitunneilla keskitytään pääasiassa kyseisen
tunnin kohdekieleen, eli ruotsin tunneilla ruotsiin ja suomen
tunneilla suomeen. Toinenkin kieli on kuitenkin koko ajan läsnä, ja se
voi nousta keskustelun kohteeksi erityisesti tietyissä tehtävä-
tyypeissä (esim. sanaristikot, pelit, käännöstehtävät, ks. 2.4.1) sekä
ongelmallisissa tilanteissa, joissa toista kieltä käytetään tukikielenä
kohdekielen lisäksi. Koska kielten vertailu lisää oppilaiden kielitietoi-
suutta, opettajan kannattaa tukea ja kannustaa oppilaita vertailemaan
kieliä. Samalla vertailu tarjoaa tandemparin osapuolille mahdollisuu-
den samanaikaiseen molempien kohdekielten oppimiseen. Kieliä
vertailtaessa tulee kuitenkin muistaa, että päävastuu suomen kielen
opetuksesta on suomen kielen oppitunneilla ja suomenopettajalla ja
päinvastoin.
Kieltenopetuksessa opettaja on perinteisesti oppilaiden tärkein
kohdekielen kielimalli. Luokkatandemissa opettaja toimii kaksi-
/monikielisen kielenkäyttäjän mallina, mutta hänen merkityksensä
kohdekielen kielimallina on vähäisempi. Tärkein kielimalli luokka-
tandemissa on tandemparin äidinkielinen osapuoli. Luokkatandem
perustuu kielten vuorotteluun ja rinnakkaisuuteen, mikä näkyy myös
opettajan antamassa kielimallissa.
28
on osattava erityisesti opetuksen kohdekieli ja kyettävä kontrastoi-
maan sitä koulun opetuskieleen ja muihin kieliin. Opettajan on myös
tunnettava kohdekielen ongelmakohdat ja hallittava kyseisen kielen
kielioppi. Nämä tiedot ja taidot kuuluvat nimenomaan kyseisen kielen
opettajan ammatillisiin valmiuksiin. Tämän vuoksi luokkatandemissa
ruotsin kielen opetuksesta vastaa suomenkielisen koulun ruotsin-
opettaja ja suomen kielen opetuksesta ruotsinkielisen koulun suo-
menopettaja. Opettajan kieli määräytyy siis opetettavan aineen, ei
koulun kielen mukaan. Koska luokkatandemissa työskennellään
kielellisesti sekoittuneissa oppilasryhmissä, molemmat kielet ovat
koko ajan kohdekielenä toiselle puolelle ja äidinkielenä toiselle
puolelle ryhmästä. Oppitunneilla keskitytään pääasiassa kyseisen
tunnin kohdekieleen, eli ruotsin tunneilla ruotsiin ja suomen
tunneilla suomeen. Toinenkin kieli on kuitenkin koko ajan läsnä, ja se
voi nousta keskustelun kohteeksi erityisesti tietyissä tehtävä-
tyypeissä (esim. sanaristikot, pelit, käännöstehtävät, ks. 2.4.1) sekä
ongelmallisissa tilanteissa, joissa toista kieltä käytetään tukikielenä
kohdekielen lisäksi. Koska kielten vertailu lisää oppilaiden kielitietoi-
suutta, opettajan kannattaa tukea ja kannustaa oppilaita vertailemaan
kieliä. Samalla vertailu tarjoaa tandemparin osapuolille mahdollisuu-
den samanaikaiseen molempien kohdekielten oppimiseen. Kieliä
vertailtaessa tulee kuitenkin muistaa, että päävastuu suomen kielen
opetuksesta on suomen kielen oppitunneilla ja suomenopettajalla ja
päinvastoin.
Kieltenopetuksessa opettaja on perinteisesti oppilaiden tärkein
kohdekielen kielimalli. Luokkatandemissa opettaja toimii kaksi-
/monikielisen kielenkäyttäjän mallina, mutta hänen merkityksensä
kohdekielen kielimallina on vähäisempi. Tärkein kielimalli luokka-
tandemissa on tandemparin äidinkielinen osapuoli. Luokkatandem
perustuu kielten vuorotteluun ja rinnakkaisuuteen, mikä näkyy myös
opettajan antamassa kielimallissa.
28
