Page 21 - klasstandem
P. 21
Erilaisia tandemmuotoja suositellaan yleensä oppijoille, jotka hal-
litsevat vähintään kohdekielen alkeet. Jos molemmat osapuolet
ovat aivan aloittelijoita, ei heillä ole lainkaan yhteistä kieltä, jonka
avulla päästä yhteistyön alkuun. Jos toinen tandemparin osapuolista
vasta aloittaa kohdekielen opiskelun, yhteistyö vaatii enemmän
ponnistuksia ja tietoista ”opettamista” myös toiselta osapuolelta.
Varsinkaan kovin nuorten oppijoiden ei voi odottaa pystyvän tähän.
Tämän vuoksi nuorille aloittelijoille suunnattu luokkatandem ei voi
noudattaa tässä kirjassa kuvattua mallia, vaan siinä työtapoja tulisi
soveltaa esimerkiksi leikkimielisemmäksi kanssakäymiseksi kieli-
rajan yli, jossa opettajalla on suurempi vastuu vuorovaikutuksen
alkuunpanijana ja ylläpitäjänä.
Koska tandemoppiminen perustuu siihen, että kaksi erikielistä
ihmistä oppii vastavuoroisesti toistensa äidinkieliä, ei tandem lähtö-
kohtaisesti sovi kaksikielisille, äidinkielenomaisen kielen opetukseen
osallistuville oppilaille. Vastavuoroisuus eli se, että molemmat osa-
puolet oppivat toisiltaan ja saavat vuorotellen myös tuntea itsensä
taitaviksi ja toimia mallina äidinkielessään, on erittäin tärkeää
oppilaiden motivaation ja yhteistyön toimimisen
kannalta. Tandemissa on siis aina kaksi
oppivaa osapuolta, se ei ole yksisuuntaista
“Bra att man får prata opettamista tai tukea yhdeltä oppilaalta
med en finskspråkig, toiselle. Tämän vuoksi luokkatandem on
och att man fick en
inblick i hurdana Suomessa tarkoitettu nimenomaan toisen
svenskalektioner de kotimaisen kielen opetukseen: suomen- ja
finskspråkiga har” ruotsinkielisillä on kahden kansalliskielen
ja kahden rinnakkaisen koulujärjestelmän
ansiosta samanlaiset mahdollisuudet ja saman-
lainen tarve oppia toistensa kieltä.
Muiden kielellisten taustojen kuin kotimaisten kielten huomioonotta-
minen luokkatandemissa vaatii suunnittelua ja joskus myös erityis-
järjestelyjä. Oppilaiden, joilla on jokin muu kotikieli ja heikohkot
taidot koulukielessään (suomi tai ruotsi), on hankalaa tai jopa
mahdotonta toimia kielellisenä mallina ja tukena tandemparilleen.
Näissä tilanteissa yksi mahdollinen ratkaisu on sijoittaa koulukieles-
sään heikko oppilas kolmanneksi ryhmään, jossa on toinenkin saman
20
litsevat vähintään kohdekielen alkeet. Jos molemmat osapuolet
ovat aivan aloittelijoita, ei heillä ole lainkaan yhteistä kieltä, jonka
avulla päästä yhteistyön alkuun. Jos toinen tandemparin osapuolista
vasta aloittaa kohdekielen opiskelun, yhteistyö vaatii enemmän
ponnistuksia ja tietoista ”opettamista” myös toiselta osapuolelta.
Varsinkaan kovin nuorten oppijoiden ei voi odottaa pystyvän tähän.
Tämän vuoksi nuorille aloittelijoille suunnattu luokkatandem ei voi
noudattaa tässä kirjassa kuvattua mallia, vaan siinä työtapoja tulisi
soveltaa esimerkiksi leikkimielisemmäksi kanssakäymiseksi kieli-
rajan yli, jossa opettajalla on suurempi vastuu vuorovaikutuksen
alkuunpanijana ja ylläpitäjänä.
Koska tandemoppiminen perustuu siihen, että kaksi erikielistä
ihmistä oppii vastavuoroisesti toistensa äidinkieliä, ei tandem lähtö-
kohtaisesti sovi kaksikielisille, äidinkielenomaisen kielen opetukseen
osallistuville oppilaille. Vastavuoroisuus eli se, että molemmat osa-
puolet oppivat toisiltaan ja saavat vuorotellen myös tuntea itsensä
taitaviksi ja toimia mallina äidinkielessään, on erittäin tärkeää
oppilaiden motivaation ja yhteistyön toimimisen
kannalta. Tandemissa on siis aina kaksi
oppivaa osapuolta, se ei ole yksisuuntaista
“Bra att man får prata opettamista tai tukea yhdeltä oppilaalta
med en finskspråkig, toiselle. Tämän vuoksi luokkatandem on
och att man fick en
inblick i hurdana Suomessa tarkoitettu nimenomaan toisen
svenskalektioner de kotimaisen kielen opetukseen: suomen- ja
finskspråkiga har” ruotsinkielisillä on kahden kansalliskielen
ja kahden rinnakkaisen koulujärjestelmän
ansiosta samanlaiset mahdollisuudet ja saman-
lainen tarve oppia toistensa kieltä.
Muiden kielellisten taustojen kuin kotimaisten kielten huomioonotta-
minen luokkatandemissa vaatii suunnittelua ja joskus myös erityis-
järjestelyjä. Oppilaiden, joilla on jokin muu kotikieli ja heikohkot
taidot koulukielessään (suomi tai ruotsi), on hankalaa tai jopa
mahdotonta toimia kielellisenä mallina ja tukena tandemparilleen.
Näissä tilanteissa yksi mahdollinen ratkaisu on sijoittaa koulukieles-
sään heikko oppilas kolmanneksi ryhmään, jossa on toinenkin saman
20
