Page 20 - klasstandem
P. 20
oppilaalla on koko ajan henkilökohtainen tuki, jolta voi pyytää apua
ja korjauksia kielen tuottamisessa ja jolta saa mallia kielen käyttöön,
mm. sanavalintoihin, ääntämiseen ja lauserakenteeseen.
Luokkatandem kokonaisuutena tarkoittaa myös, että opetuksessa on
koko ajan läsnä kaksi kieltä, jotka toimivat vuorotellen kohdekielinä.
Kielillä on sama status oppimisen tavoitteina. Yhteistyö on siis tasa-
puolista, mikä avaa mahdollisuuksia tarkastella kielellistä moninai-
suutta molempien kielten näkökulmista. Kielten yhdenveroinen ase-
ma ja arvostus ovat tärkeitä kielellisen moninaisuuden arvostamisen
ja ymmärtämisen kannalta. Kielten lisäksi luokkatandemissa kohtaa
myös kaksi kulttuuria, joihin tutustutaan henkilökohtaisen oppaan
avulla. Tavoitteena on toisen kieliryhmän ja kulttuurin entistä syvem-
pi ymmärtäminen ja arvostaminen, mikä on myös opetussuunnitel-
mien perusteissa yksi kieltenopetuksen tavoitteista.
1.2 Mikä on luokkatandemin kohderyhmä?
Luokkatandem kieltenopetuksen mallina ei ole suunnattu millekään
tietylle koulutusasteelle, vaan sitä voidaan soveltaa perusopetuksesta
aikuiskoulutukseen. Tässä kirjassa kuvatut kokemukset perustuvat
lukiossa tehtyyn tutkimus- ja kehittämistyöhön, mutta perusperiaat-
teet ovat samat kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ikäryhmissä.
Luokkatandem tukee monipuolisesti nykynäkemystä kieltenoppimi-
sesta ja -opetuksesta, ja sitä voidaan näin ollen käyttää mallina
normaalissa, opetussuunnitelmaperusteisessa toisen kotimaisen
kielen opetuksessa. Mallia ja työskentelytapoja tulee luonnollisesti
soveltaa kulloisellekin kohderyhmälle niin kielellisen kuin sisällölli-
senkin vaikeusasteen suhteen. Oppilaiden ikä ja heidän kykynsä
oppimisen itseohjautuvuuteen ja itsenäiseen parityöskentelyyn
vaikuttavat työtapojen valintaan. Mitä vanhemmista oppilaista on
kyse, sitä enemmän oppimisen itseohjautuvuutta heiltä voi odottaa.
Tulee kuitenkin muistaa, ettei kyky itseohjautuvuuteen kehity auto-
maattisesti iän mukana, vaan sen kehittyminen vaatii harjoittelua ja
ohjausta.
19
ja korjauksia kielen tuottamisessa ja jolta saa mallia kielen käyttöön,
mm. sanavalintoihin, ääntämiseen ja lauserakenteeseen.
Luokkatandem kokonaisuutena tarkoittaa myös, että opetuksessa on
koko ajan läsnä kaksi kieltä, jotka toimivat vuorotellen kohdekielinä.
Kielillä on sama status oppimisen tavoitteina. Yhteistyö on siis tasa-
puolista, mikä avaa mahdollisuuksia tarkastella kielellistä moninai-
suutta molempien kielten näkökulmista. Kielten yhdenveroinen ase-
ma ja arvostus ovat tärkeitä kielellisen moninaisuuden arvostamisen
ja ymmärtämisen kannalta. Kielten lisäksi luokkatandemissa kohtaa
myös kaksi kulttuuria, joihin tutustutaan henkilökohtaisen oppaan
avulla. Tavoitteena on toisen kieliryhmän ja kulttuurin entistä syvem-
pi ymmärtäminen ja arvostaminen, mikä on myös opetussuunnitel-
mien perusteissa yksi kieltenopetuksen tavoitteista.
1.2 Mikä on luokkatandemin kohderyhmä?
Luokkatandem kieltenopetuksen mallina ei ole suunnattu millekään
tietylle koulutusasteelle, vaan sitä voidaan soveltaa perusopetuksesta
aikuiskoulutukseen. Tässä kirjassa kuvatut kokemukset perustuvat
lukiossa tehtyyn tutkimus- ja kehittämistyöhön, mutta perusperiaat-
teet ovat samat kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ikäryhmissä.
Luokkatandem tukee monipuolisesti nykynäkemystä kieltenoppimi-
sesta ja -opetuksesta, ja sitä voidaan näin ollen käyttää mallina
normaalissa, opetussuunnitelmaperusteisessa toisen kotimaisen
kielen opetuksessa. Mallia ja työskentelytapoja tulee luonnollisesti
soveltaa kulloisellekin kohderyhmälle niin kielellisen kuin sisällölli-
senkin vaikeusasteen suhteen. Oppilaiden ikä ja heidän kykynsä
oppimisen itseohjautuvuuteen ja itsenäiseen parityöskentelyyn
vaikuttavat työtapojen valintaan. Mitä vanhemmista oppilaista on
kyse, sitä enemmän oppimisen itseohjautuvuutta heiltä voi odottaa.
Tulee kuitenkin muistaa, ettei kyky itseohjautuvuuteen kehity auto-
maattisesti iän mukana, vaan sen kehittyminen vaatii harjoittelua ja
ohjausta.
19
