Page 19 - klasstandem
P. 19
dem suomalaisessa kontekstissa merkitsee yhteistyötä suomenkieli-
sen ja ruotsinkielisen koulun toisen kotimaisen kielen opetuksessa.
Ruotsin ja suomen kielten opetus järjestetään niin, että ryhmässä

puolet oppilaista on ruotsinkielisiä ja puolet suomenkielisiä.
Luokkatandem-hankkeessa, josta
saatuihin kokemuksiin tämä
käsikirja perustuu, kaksi viikon
kolmesta oppitunnista on ollut
tandemtunteja (ks. 2.2.1).
Molempien koulujen opetus-
ryhmät on jaettu kahtia ja
yhdistetty toisen koulun
puolikkaiden ryhmien kans-
sa kahdeksi kielellisesti
sekoitetuksi ryhmäksi.
Ensimmäisellä tandem-
tunnilla suomenopettaja
opettaa suomea ryh-
mälle A, kun ruotsinopettaja opettaa samanaikaisesti ruotsia
ryhmälle B. Toisella tandemtunnilla kohdekieli, opettaja ja oppilaiden
roolit vaihtuvat, niin että suomenopettaja opettaa ryhmää B ja
ruotsinopettaja ryhmää A. Oppilaat vaihtavat näin roolia oppivasta
osapuolesta kielellisen tukihenkilön rooliin riippuen siitä, mille
oppitunnille he osallistuvat. Suomen tunneilla suomenkieliset ja
ruotsin tunneilla ruotsinkieliset oppilaat toimivat malleina ja tukina
tandempareilleen.

Ainutlaatuista luokkatandemissa muihin kielenoppimiskonteksteihin
verrattuna on erityisesti se, että jokaisella oppilaalla on vuorovai-
kutuskumppaninaan ja kielellisenä mallinaan äidinkielinen oppilas.
Vuorovaikutus luokkatandemissa tapahtuu siis kohdekielisen kes-
kustelukumppanin kanssa, kun ”perinteisessä” kieltenopetuksessa
oppilas on pääasiassa vuorovaikutuksessa opettajan sekä samaa
kieltä opettelevien luokkatovereidensa kanssa. Luokkatandemissa
tandempari toimii myös pääasiallisena kielellisenä mallina ja tukena,
kun oppilaalla perinteisessä kieltenopetuksessa on käytössään pää-
asiassa opettajan kielellinen malli. Näin luokkatandemissa jokaisella




18
   14   15   16   17   18   19   20   21   22   23   24