Työpajakuvaukset, keskiviikko 21.5.2008

KE01 Yliopisto-opettaja verkossa
Projektipäällikkö Maire Syrjäkari, Lapin yliopisto, opetuksen kehittämispalvelut, ja Päivi Hakkarainen, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Työpajassa pohditaan yhdessä tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön vaikutusta opettajan tehtäviin sekä osaamiseen. Millaisia valmiuksia ja taitoja opettajalla tulisi olla? Miten niiden kehittymistä voitaisiin tukea? Avaako tvt:n opetuskäyttö luokkahuoneen ovea? Onko verkko-opetus yksinäistä puurtamista vai kollegojen yhteistyötä? Työpajassa perehdytään tutkimustietoon opettajien kokemuksista verkko-ohjaajina ja oman osaamisen arvioijina. Työpaja soveltuu erityisen hyvin yliopiston opettajille ja erilaisissa ohjaustehtävissä oleville henkilöille, jotka haluavat kehittää omaa verkko-opetustaan vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin opintopolun eri vaiheissa.

Työskentelymuodot: alustus, pienryhmätyöskentely.

KE02 Hyvä yliopisto-opetus - vastuullisen opettajan ja opiskelijan roolit
Minna Ahola, Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri

Työpajassa käsitellään hyvää opetusta sekä yliopisto-opettajan, että -opiskelijan näkökulmasta. Pureudumme opettajan ja opiskelijan vastuuseen opiskelussa, oppimisessa ja opiskelijana. Mietimme yhdessä, kuinka paljon opettajien ja opiskelijoiden voidaan esimerkiksi odottaa joustavan puoleltaan opetuksen järjestämisen ja suoritustapojen suhteen? Entä mikä on kummankin tahon velvollisuus ja vastuu palautteen keräämisessä, sen hyödyntämisessä ja opetuksen kehittämisessä? Työpaja on tarkoitettu ensisijaisesti opettajille ja opiskelijoille.

Työskentelymuodot: alustus, ryhmätyöskentelyä.

 
KE03 Kohti syvällistä osaamista – osaamistavoitteet ja ajankäyttö
Projektipäällikkö Anita Honkala, Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö; suunnittelija Miia Wennström, Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö, KT Tuire Palonen, Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta; suunnittelija Tomi Kontio, Kuopion yliopisto, Oppimiskeskus

Osaamistavoitteiden avulla voidaan määritellä, millaisia oppimistuloksia ja kompetensseja opiskelijan tulisi tavoitella. Huolellisesti luotu opetussuunnitelma osaamistavoitteineen auttaa opiskelijaa opiskeluidensa hallinnassa, tukee syvällistä oppimista sekä lisää positiivisia oppimiskokemuksia. Miten tavoiteltava osaaminen ja sen taso tulisi määritellä? Mikä on opiskelijan laatimien tavoitteiden suhde opetuksen tavoitteisiin? Oppiakseen ja omaksuakseen tavoiteltavat asiat opiskelija tarvitsee yksilöllisen määrän aikaa, tämä riippuu myös tavoiteltavan osaamisen tasosta. Opiskelun suunnittelemisen helpottamiseksi sekä osaamistavoitteet että niihin pääsemiseksi varattu aika on tärkeää tehdä opiskelijalle näkyväksi, myös opiskelijan oppimistekoja on hyvä tukea. Mitä tulee huomioida opetuksen suunnittelussa, jotta opiskelijalla jää aikaa ymmärtävään oppimiseen? Miten opiskelun kuormittavuus tulisi huomioida? Työpaja on tarkoitettu opetuksesta, opinto-ohjauksesta sekä opetuksen kehittämisestä vastaaville ja kiinnostuneille henkilöille. Työskentelyn tarkoituksena on antaa eväitä opintojen opiskelijalähtöiseen suunnitteluun, osaamistavoitteiden asettamiseen sekä realistiseen mitoittamiseen. Keskustelemme myös verkko-opetuksen erityspiirteistä. Työpajassa esitellään Aada&Aaron -verkkotyökalu, jota voi hyödyntää opintojaksojen osaamistavoitteiden suunnittelussa, mitoittamisessa sekä opiskelijan ajankäytön seurannassa. Työpajan vetäjinä toimivat W5W2 (Osaajaksi akateemisessa tutkinnossa)- ja KoMiTi (Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi) -projektien vastuuhenkilöt.

Työskentelymuodot: Työpajatyöskentelyyn johdatellaan KT Tuire Palosen alustuksella osaamistavoiteajattelusta sekä ajankäytöstä.

KE04  Improving international communication and understanding - students as teachers in multicultural groups
Docent Michael Berry, Turku School of Economics, Department of Management; lecturer Jane Honka, University of Turku, Language Center

Pedagogical development comes with creative use of neglected resources. The theme in this workshop is related to academic mobility, with multiple intercultural opportunities for developing ‘local internationalization’. Local and exchange students represent cultural resources who can learn from each other if the teacher operates as an observing- participant learner. Unfortunately, exchange and local students often float past each other rather than being brought together to get their feet on the ground and dig together into the taken-for-granted cultural presumptions hidden in their cultural ways of acting and communicating. Regardless of the university and country, exchange students often return home with negative stereotypes rather than better understanding of self and the locals. After they have left, once again, the local students had no opportunity to experience more than a ‘floating past’ intercultural experience. The goal of this workshop is to discuss better ways to take full advantage of international exchange programs.

Working methods: Presentation, discussion, group work, discussion.

Suunnittelija Anu Mäkelä, Turun kauppakorkeakoulu; professori Anu Bask, Helsingin kauppakorkeakoulu

Työpajassa käsitellään tohtorikoulutuksen ohjelmamuotoista toteuttamista. Voimme kysyä mitä ohjelmamuotoisuus tohtorikoulutuksessa tarkoittaa? Mitä hyötyä ohjelmallisuudesta on? Mitä haittaa? Ohjelmallisuuden lisäksi kohdistamme huomion tohtoriopiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) ja sen toteuttamiseen. Keskeinen kysymys on mikä yhteys näillä kahdella on? Miten tohtoriohjelman ohjelmallisuus tukee HOPSin tekemistä vai tukeeko? Työpajassa esitellään ja vaihdetaan kokemuksia toteutusratkaisuista, joilla ohjelmallisuutta voidaan kehittää. Edelleen pohditaan sitä, miten ohjelmallisuus soveltuu tohtoriopintojen toteuttamiseen: mikä ohjelmallisesti toteutetuissa jatko-opinnoissa on hyvää, mikä kenties ongelmallista? Tohtoriopintojen opintokaaren suunnittelua tukevat HOPSit voivat olla tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan hyvinkin erilaisia. Työpajassa etsitään vastauksia mm.  siihen, minkälainen HOPS tukee optimaalisella tavalla jatko-opiskelijaa hänen opintojensa etenemisessä.  Kysymme, miten hops tulisi toteuttaa? Työpaja on suunnattu ensisijaisesti tohtoriohjelmien sekä HOPSien parissa työskenteleville sekä jatko-opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen.

Työskentelymuodot: Anu Baskin (HSE) alustus, joka virittää keskusteluun/ryhmätyöskentelyyn  ohjelmapohjaisesta tohtorikoulutuksesta sekä HOPSista tohtoriopintoja tukevana työkaluna niin yleisellä tasolla kuin ohjelmapohjaisesta näkökulmastakin.

KE06 Sisään - ja ulos! Kandidaattivaiheen opintojen ohjaus alusta loppuun
Opintopäällikkö Monica Nerdrum, Åbo Akademi, humanistinen tiedekunta; opintoneuvoja Johanna Hedenborg, Åbo Akademi, oppimiskeskus

Työpajassa käymme läpi millä tavalla Åbo Akademi, varsinkin Humanistinen tiedekunta, on lähtenyt kehittämään opiskelijoiden ohjaukseen ja neuvontaan liittyviä kysymyksiä. Uuden tutkintojärjestelmän myötä tavoitteena on ollut uudistaa kandidaattivaiheen ohjaus kokonaan, ja panostuksia on tehty/tehdään varsinkin alku- ja loppu-ohjauksen suhteen. Henkilöresursseina tässä kehitystyössä ovat toimineet pääasiassa opintopäälliköt, opintoneuvojat ja opettajatutorit, teknisenä resurssina Akademin verkkopohjainen opintosuunnittelutyökalu MinPlan. Myös verkkokurssit (orientaatiokurssi, Akateemiset opiskelutaidot-kurssi) ovat osa tätä uutta ohjaustoimintaa. Kysymykset, joita itse mietimme: Ohjaammeko opiskelijoita liikaa? Löytyykö vielä tilaa opiskelijan itseohjautuvuudelle ja akateemiselle vapaudelle? Onko ohjaustoiminta hallinnollisesti liian keskitettyä? Mikä on hyvää ohjaus- ja neuvontatoiminnassamme? Missä on parantamisen varaa? Työpaja on suunnattu kaikille ohjauksen ja opintoneuvonnan parissa työskenteleville (opinto-ohjaajat ja –neuvojat, opintopäälliköt, opettajatutorit jne).

Työskentelymuodot: keskusteleva luento.

KE07 Mielekkään kokeellisuuden tukeminen opetuksessa
Yliopistonlehtori Maija Aksela, Helsingin yliopisto, kemian laitos

Kokeellinen työskentely on keskeistä luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa. Kokeellisuus ei kuitenkaan aina välttämättä tue opiskelijan ymmärtämistä. Työpajassa käsitellään, miten eri tavoin voi tukea opiskelijan mielekästä oppimista kokeellisuuden avulla.

Työskentelymuodot: alustus, keskustelu ja ryhmätyöskentely.

KE08 Mentorointi - akateemisen työn tukena
Professori Soili Keskinen, Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos; koulutussuunnittelija Ismo Saario, Turun yliopisto, henkilöstön kehittäminen

Tavoitteena on pohtia yliopistohenkilökunnan keskuudessa toteutettavaa mentorointia: toteutusmuotoja, mentoreiden rooleja, mentorin ja aktorin kokemia hyötyjä mentoroinnista sekä niitä teemoja, joita mentorointitilanteissa käsiteltiin. Työpaja on tarjolla kaikille niille henkilöille, joita kiinnostaa mentorointi akateemisen työn kehittämisen menetelmänä.

Työskentelymuodot: työpajassa on 1-2 alustusta toteutetuista mentoroinneista yliopistossa. Alustusten pohjalta keskustellaan yhteisesti yliopistohenkilökunnan mentoroinnin mahdollisuuksista, hyödyistä ja toteuttamisen muodoista.

KE09 Professional Project Management as a Theoretical Model and Its Applications in University Teaching
Lecturer Marita Siika, University of Turku, Political history; research associate Taimi Sitari, University of Turku, Geography

Working in projects is becoming more and more common in all fields, especially in jobs where an academic education is required. Especially in the beginning of their career, newly graduated often apply for jobs, in which overall project management is important. We present a theoretical project cycle, which is characteristic for all kinds of projects. In addition to that, we will give examples of how this theoretical model is applied to teaching in different fields and on different levels. The workshop is aimed at  teachers and educational developers.

Working methods: conversational lecture.

 
KE10 Itsensä motivoimisen taidot - miten opiskelija oppii säätelemään toimintaansa, ylläpitämään motivaatiotaan ja ohjaamaan työskentelyään? (TYÖPAJA ON TÄYNNÄ)
Opintopsykologi Satu Eerola, Tampereen yliopisto, opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö; opintopsykologi Juha Nieminen, Helsingin yliopisto, yliopistopedagogiikan tutkimusyksikkö (ProPeda –hanke)

Työpajassa tutkitaan, millaisista elementeistä motivoitunut, tavoitteellinen ja sujuva opiskelu rakentuu. Millaisia taitoja opiskelijan on tarpeen oppia voidakseen kokea opiskelun antoisaksi, laadukkaaksi ja tulokselliseksi? Millaiset käsitykset opiskelusta ja itsestä opiskelijana tukevat tai vaikeuttavat työskentelyä? Miten identiteetti ja aikaansaaminen liittyvät toisiinsa? Entä millaisia tulkintoja opiskelijat tekevät omasta suoriutumisestaan ja miten tulkinnat vaikuttavat motivaatioon ja suoriutumiseen? Millaiset ajattelu- ja toimintatavat tukevat oppimista ja voiko sellaisia oppia? Tai opettaa? Teemaa valotetaan motivaatio- ja oppimistutkimuksen sekä opintopsykologisesta ohjauksesta saatujen kokemusten kautta. Lisäksi ideoidaan ja työstetään ohjaustapoja, joilla opiskelun taitojen kehittymistä on mahdollista tukea.

Työskentelymuodot: Alustus, ryhmätyöskentely.. ehkä draamaa.

KE11 Opintojen etenemisen seuranta, opintojen ohjaus ja suunnittelu
Tutkimusapulainen Miia Erkkilä, Teknillinen korkeakoulu, opetuksen ja opiskelun tuki; suunnittelija Jenni Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto, opiskelijapalvelut

Työpajassa paneudutaan teknillistieteellisen alan opiskelijoiden opintopistekertymiin. Vuonna 2005 aloittaneiden opiskelijoiden opintojen etenemistä tarkastellaan opintopistekertymien valossa ja verrataan edellisen vuoden opintopistekertymiin. 2005 ja 2006 opiskelijaryhmien opintopistekertymiä verrataan keskenään Onko tässä tapahtunut edistystä kun ensimmäisenä vuotena jäätiin selvästi tahdista? Työpajassa tavoitteena on pohtia, miten opiskelijoiden opinnot ovat edenneet suhteessa tutkintosäännön mukaisiin tavoitteisiin ja rajauksiin. Työpajassa työskennellään etukäteen valmisteltujen teemojen parissa ryhmätyömenetelmällä. Tuloksia esitellään muille ryhmille ja työpajan vetäjät kokoavat saadut pohdinnat ja mahdolliset tulokset yhteen. Työpajassa kootaan yhteen opintojen etenemiseen yhteydessä olevia tekijöitä ja tuoda esiin muiden tieteen alojen näkemyksiä. Työskentelyssä pyritään hahmottamaan mahdollisia tekniikan alan erityispiirteitä pohtimalla mahdollisia ohjauskäytänteitä sekä keinoja opetuksen suunnitteluun. Teemoja työstetään neljässä eri ryhmässä. Tavoitteiden mukaisesti muodostetut teemat ovat: 1) Perusopinnot 2) Ohjaus- ja tukipalvelut 3) Opintojen eteneminen ja uusi tutkintorakenne 4) Opintojen seuraaminen Kullekin teemalle on annettu erillistä tukimateriaalia työskentelyn käynnistämiseksi. Osallistujat työskentelevät keskenään työpajan vetäjien tukiessa työskentelyä tarpeen mukaan. Työpaja on suunnattu opettajille, opetuksen kehittäjille ja hallinnon väelle. Myös opiskelijat ovat tervetulleita.

Työskentelymuodot: Ryhmätyötä alustetaan ensin esittelemällä yleisesti hanketta ja käydään lähi työpajan teemoja. Varsinaisesti työpajassa työskennellään ryhmätyömenetelmillä.

KE12 Työ tekijäänsä opettaa - yritysyhteistyö avittaa liiketoimintaosaamisen oppimista
Vetäjät: yliassistentti Eija Koskivaara, Turun kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos; lehtori Martti Salo, Turun kauppakorkeakoulu, markkinoinnin laitos; lehtori Asta Manner, Turun kauppakorkeakoulu, laskentatoimen laitos

Työpajassa esitellään ja keskustellaan kolmesta Turun kauppakorkeakoulun kurssista, jolla on intensiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kursseista yksi on kaikille kauppatieteilijöille pakollinen yleisopinto, mikä suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuonna. Toinen tapaus on kansainvälisen liiketoiminnan aineopintojen kurssi ja kolmas tapaus esittelee laskentatoimen graduyhteistyötä tilintarkastajien kanssa.

Työkentelymuodot: alustukset ja keskustelu.
 

KE13 Alkuaskeleet sosiaalisen median opetuskäyttöön
Suunnittelija Kirsi Laitinen, Kuopion yliopisto, oppimiskeskus; suunnittelija Marko Rissanen, Kuopion yliopisto, oppimiskeskus

Työpajassa tutustutaan opetuskäyttöön liittyviin sosiaalisen median verkkopalveluihin. Ohjelmassa on palvelujen kokeilemista mm. blogi, mediajakopalvelut, tiedostonjako ja sosiaalinen kirjanmerkki. työpaja on suunnattu kaikille opetuksensa kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille.

Työskentelymuodot: alustus aiheeseen (keskusteleva luento), hands on -lähestymistapa aiheeseen (yksilö-/parityöskentely tietokoneella) ja loppukaneetit.

Keskiviikko vain klo 13.00-14.30

KE14 Yliopiston opettajien pedagoginen koulutus
Yliopistonlehtori Anne Nevgi, Helsingin yliopisto, yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö; suunnittelija Merja Maikkola, Oulun yliopisto

Yliopistopedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto (http://www.peda-forum.fi/) kutsuu keskustelemaan yliopistopedagogiikan 10 opintopisteen laajuisten opintojen pakollisuudesta. Verkoston tapaamisissa on työstetty yliopisto-opettajan kompetenssimatriisia ja sovittu tältä pohjalta yhteisesti yliopistopedagogiikan 10 opintopisteen opintojen tavoitteista ja sisällöistä. Verkoston tapaamisissa on noussut esiin ehdotus näiden pedagogisten opintojen edellyttämisestä kaikilta opetusvirkaan/tehtäviin valittavilta yliopiston opettajilta. Verkosto on laatinut tätä puoltavan julkilausuman. Työpajassa käsitellään tätä julkilausumaa ja keskustellaan siitä, onko myös Suomessa aika siirtyä vaatimaan yliopiston opetusvirkoihin valituilta vähintään 10 opintopisteen laajuisia pedagogisia opintoja?

Työskentelymuodot: alustus ja tämän pohjalta yhteinen keskustelu.

KE15 Challenges of teaching in a foreign language
Head of international affairs Irinja Paakkanen, University of Turku; international education advisor Esko Koponen, University of Helsinki, strategic planning and development (SVY AOR4); coordinator Tarja Hyppönen, University of Turku, Baltic Sea Region Studies

International Learning and Teaching Environment is challenging for teachers and students alike. Also Study Affairs Administration on different levels are involved in the process. The University of Helsinki has published online guide to support teaching in a foreign language. This has been made in cooperation with different interest groups. In this session also experiences from an English-taught Master's programme are benchmarked. The is intended for teachers and administrative staff.

Työskentelymuodot: työpajavetäjien alustukset, keskustelu. Session puheenjohtaja kertoo lyhyesti keskustelujen lomassa myös SVYn AOR4 toiminnasta sekä kuvaa yhteistyötä AOR3:n kanssa.

KE16 Oppiainelähtöinen yliopistopedagogiikka
Yliassistentti Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Turun yliopisto, Turun opettajankoulutuslaitos

Yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuvat opettajat irrotetaan usein omasta työyhteisöstään. Koulutuksissa on osallistujia tiedekunnan eri laitoksilta, muista tiedekunnista tai jopa muista yliopistoista. Tämä toimii rikastuttavana elementtinä: osallistujat pääsevät tutustumaan lukuisiin eri tapoihin ajatella yliopistollisesta opetuksesta ja eri tapoihin järjestää opetusta. Samalla opettaja saattaa omaan yksikköön palatessaan kokea olevansa ajatuksineen yksin.
Työpajassa nostetaan esille yksikkökohtaisia yliopistopedagogisia ratkaisuja. Tällöin pohditaan mm. niitä hyötyjä, joita tällaisella toiminnalla voi laajemminkin olla opetuskulttuurin muutokseen. Esille nostetaan myös esimerkkejä siitä, miten tällainen yksikön oman toiminnan kehittämisestä nouseva kehittäminen ja koulutus on organisoitu siten, että se toisaalta palvelee yksikön omia kehittämisintressejä ja samalla se voidaan sisällyttää osaksi yliopistopedagogiikan arvosanaopetusta.

Keskiviikko vain klo 15.00-16.30

KE17 Uusien yliopisto-opettajien keskustelufoorumi
Suunnittelija Merja Maikkola, Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö

Uusien yliopisto-opettajien keskustelufoorumi kutsuu muutaman vuoden yliopistossa opettaneita opettajia keskustelemaan omaan työhön liittyvistä kysymyksistä. Foorumissa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin: Mikä uusia opettajia askarruttaa? Mikä uusia opettajia yhdistää? Miten uusia opettajia tuetaan? Lähetä sinua askarruttavat kysymykset ohjaajalle merja.maikkola@oulu.fi 16.5. mennessä.

Työskentelymuodot: Työnohjaukselliset harjoitukset, keskustelu.

KE18 Meet the editors: Peda Forum -lehden uusi linja
Professori Sari Lindblom-Ylänne, Helsingin yliopisto, yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (Peda-forum –lehti); Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos

Työpajalla on kaksi tavoitetta: keskustella yhtäältä Peda Forum -lehden uudesta linjasta ja toisaalta tieteellisten artikkeleiden julkaisemiseen liittyvistä haasteista. Peda Forum -lehti muuttuu osittain referoiduksi julkaisuksi. Työpajassa käydään keskustelua Peda Forum -lehden uusista linjauksista ja tavoitteista. Lisäksi työpaja tarjoaa mahdollisuuden keskustella tieteellisten referee-julkaisujen kirjoittamisesta. Työpajassa pohditaan, mikä tekee tieteellisestä artikkelista hyvän ja minkälaisiin asioihin refereet kiinnittävät erityisesti huomiota.

Työskentelymuodot: keskustelutilaisuus.
 

KE19 Lääketieteen oppimisen laatu
Vetäjät: johtaja Asko Karjalainen, Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö; professori Pekka Kääpä, Turun yliopisto, lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö; professori Olli Vainio, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta (LeMEx)

Lääketieteen koulutuksen tehtävänä on edistää opiskelijoiden oppimista ammattinsa osaaviksi ja tieteelliseen toimintaan kykeneviksi vastuullisiksi lääketieteen asiantuntijoiksi. Vastuulliseen toimintaan ja asiantuntijuuteen kasvaminen edellyttää opiskelijalta korkealaatuista oppimista perusopintojen aikana. Lääketieteen opetus on erityisen haasteellista koska lääketieteellinen tieto uusiiutuu nopeasti ja tutkinnon tietomäärä helposti paisuu uhaten ylittää opiskelijoiden omaksumiskyvyn. Riskinä on että kompleksinen lääketieteellinen tieto ei jäsenny kokonaisuudeksi ja opiskelijoilla säilyy myöhempää oppimista vaikeuttavia väärinymmärryksiä ja harhakäsityksiä (misconceptions). Ihanteena on, että lääketieteen opiskelijoiden orientaatio olisi läpi koko opintojen syväsuuntautunut ja asioiden ymmärtämiseen tähtäävä. Ymmärretty tieto kumuloituu tietorakenteiksi ja karttuu opintojen edetessä eikä unohdu kurssien tai tenttien jälkeen. Ymmärretty tieto näkyy myös opiskelijan kliinisen päättelykyvyn ja lääketieteellisen ajattelun kehittymisenä opintojen edetessä. Koulutuksen kehittämisen kannalta on keskeistä seurata opiskelijan oppimisen laatua ja ymmärtävän oppimisen kumuloitumista opintojen aikana. Tässä workshopissa käsitellään, omaan pitkittäistutkimukseen pohjautuen, opiskelijoiden tietämyksen ja ajattelun kehittymisestä lääketieteen opintojen aikana ja suomalaiseen lääkärikoulutuksen seurantaan soveltuvia työkaluja.

Työskentelymuodot: Ryhmätyöskentely

Luento- ja työpajakuvaukset, torstai 22.5.2008 klo. 13.00-14.30

LUENTO Why does guidance matter for higher education - strategic design and
implementation of guidance provision?
Project Manager Raimo Vuorinen, University of Jyväskylä, Institute for educational research

TO01 Yliopistopedagogisen tutkimuksen suuntaviivoja
Erikoistutkija Mari Murtonen, Turun yliopisto, Turun opettajankoulutuslaitos

Yliopistot yhdistyvät, tieto lisääntyy, koulutusohjelmat muuttuvat ja opiskelijat ovat yhä runsaslukuisempia ja epätyypillisempiä. Yliopisto-opettaja on vaativien haasteiden edessä. Opettajan työn tueksi ja opetuksen laadun varmistukseksi yliopistoissa tarjotaan entistä enemmän yliopistopedagogista koulutusta. Koulutuksen tukena on alan uusin tutkimus. Mutta minkälaista tietoa jatkossa tarvitsemme yliopisto-opettajan työstä ja opiskelijoiden oppimisesta? Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen Korkeakouluoppimisen ja -opetuksen ryhmä (Learning and Teaching in Higher Education, LaTHE) esittäytyy kertomalla tutkimuksistaan. Työpajassa keskustellaan missä meillä ja maailmalla mennään yliopistopedagogisessa tutkimuksessa ja luonnostellaan, mihin suuntaan pitäisi edetä.

Työskentelymuodot: alustukset ja keskustelu.
 

TO02 International curriculum design - grass root level experience
Koordinaattori Sonja Vainio, Turun yliopisto, kehittäminen ja suunnittelu; korkeakoulusihteeri Tarja Hyppönen, Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta

The purpose of the workshop is to view international curriculum design through authentic examples and experiences. The workshop is aimed both at those who already have some experience in international curriculum design and those contemplating the possibilities of cooperation. The workshop begins with a short introduction of a project on developing quality assurance of higher education curriculum planning in Finland and Russia. The group work includes an exercise on developing an international curriculum from existing Finnish and Russian components. The workshop ends with a presentation by Tarja Hyppönen. She will comment the group work and briefly present her experiences in international curriculum design, from the point of view of a programme coordinator.

Working methods: presentations and group work.
 

TO03 Second Life in Teaching and Learning (TYÖPAJA ON TÄYNNÄ!)
Researcher Kim Holmberg, Åbo Akademi University, information studies; Researcher Isto Huvila, Åbo Akademi University, information studies

Second Life (SL) is a three-dimensional world, which is entirely constructed by its users and thus reflects the interests, creativity and imagination by its users. In this workshop we will familiarize ourselves with Second Life and the possibilities this virtual world offers for teaching purposes. The workshop is intended for anybody interested in how Second Life can be used in teaching.

Working methods: conversational lecture, group work, hands on-practice.

TO04 Kandistartti – tutkielmanteon lähtölaukaisu
Lehtori Arja Lampinen, Turun kauppakorkeakoulu, suomen kieli ja viestintä; lehtori Timo Leino, Turun kauppakorkeakoulu, tietojärjestelmätiede; informaatikko Anu Valtari, Turun kauppakorkeakoulu, kirjasto-tietopalvelu

Turun kauppakorkeakoulussa järjestetään vuosittain syys- ja kevätlukukauden alussa nk. kandistartti. Kolmen tunnin pituinen opastustilaisuus on tarkoitettu korkeakoulun kaikille kandidaatintyönsä tekemistä aloittaville opiskelijoille. Kolmen tunnin mittainen kandistartti kuuluu pakollisena kandidaattiseminaariin, jonka aloittaa syksyin keväin noin 150 opiskelijaa. Kandistartissa annetaan ohjeita, jotka koskettavat yhteisesti kaikkia kandidaatin työtään aloittavia. Kirjasto-tietopalvelun informaatikko opastaa tiedonhakuun ja sähköisten tietokantojen käyttöön, tietojärjestelmätieteen lehtori opastaa laajojen Word-dokumenttien laatimiseen, ja suomen kielen lehtori antaa tutkielman kirjoittamista ja kieliasua koskevia ohjeita. Tarkoitus on siis antaa opiskelijoille riittävät muodolliset valmiudet tutkielman tekemiseen. Toisaalta kandistartti on eräänlainen kick-off-tilaisuus: se toimii kunkin oman mutta kaikille yhteisen projektin lähtölaukauksena. Kandistarttiin keskittyvä workshop on tarkoitettu opettajille, ja siinä on tarkoitus pohtia, mitä taitoja opiskelija tarvitsee ryhtyessään ensimmäistä kertaa laatimaan tieteellistä tutkielmaa. Onko nykyisen kandistartin sisältö tarkoituksenmukainen? Edelleen tarkoitus on pohtia, mikä olisi paras tapa johdattaa opiskelija tieteenteon maailmaan ja miten kandidaatintyön tekemiseen voisi motivoida? Onko kandidaatintutkielma vain työsuoritus, joka tehdään määräajassa, vai voisiko sillä ja tulisiko sillä olla muitakin merkityksiä?

Työskentelymuodot: alustus ja keskustelu.

TO05 Aiemmin opittu ja hopsit: miten osaamista arvioidaan? (TYÖPAJA ON TÄYNNÄ!)
Suunnittelija Paavo Oinonen, Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus; suunnittelija Timo Halttunen, Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus; suunnittelija Säde Pirttimäki, Kuopion yliopisto, oppimiskeskus (W5W.2); suunnittelija Tommi Haapaniemi, Kuopion yliopisto, oppimiskeskus (W5W.2); suunnittelija Marianne Isola, Oulun yliopisto

Työpajan tarkoituksena on esitellä, miten hops voi toimia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä koko opiskeluprosessin ajan. Mitä hops-ohjauksen on tällöin oltava? Tavoitteena on, että työpajatyöskentelyn jälkeen osallistuja osaa käyttää osaamisperustaista hopsia ja pystyy hyödyntämään sitä osaamisen arvioinnissa ja kykenee ohjaamaan opiskelijaa sellaisen laatimisessa. Työpaja on suunnattu ensisijaisesti yliopisto-opiskelijoiden hopsien ohjaajille.

Työskentelymuodot: Työskentelyyn johdatellaan lyhyesti alustuksella hopsísta osaamisen arvioinnin ja rakentamisen välineenä. Tämän jälkeen ryhmätyönä käsitellään kolmea kuvitteellisen tosiologian opiskelijan tapausta. Opiskelijaesimerkeillä on kuvitteelliset opiskelu- ja työhistoriat, jotka on dokumentoitu. Ryhmät tunnistavat opiskelijoiden osaamista ja arvioivat, minkä verran opintoja voitaisiin tunnustaa osaksi tosiologian opintoja. Osanottajille jaetaan taustamateriaalit ja toimintaohjeet. Työpajan purkamisen jälkeen esitellään lyhyesti Turun yliopiston yleisopintoihin suunniteltua ryhmämuotoista ahot-kurssia.
 

TO06 Tohtorikoulutuksen yhteistyötä etsimässä
Kehittämispäällikkö Jarmo Wahlfors, Tampereen yliopisto, opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö; projektikoordinaattori Kari Peltola, Tampereen yliopisto, opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö; tutkimusamanuenssi Leena Leiniö, Tampereen yliopisto, opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö

Onko tohtorikoulutuksen kehittäminen lähellä sydäntäsi? Mitä on hyvä tohtorikoulutus, mitä on tohtorin osaaminen? Koetko kehittämisen haasteeksi, jossa on tilaa valtakunnalliseen yhteistyöhön? Innostutko ajatuksesta "yhteiset tohtoriopinnot yhteistyömuotona"? Tule mukaan pohtimaan tohtorikoulutuksen laajoja linjoja ja etsimään yhteistyön lähtökohtia yliopistojen, tiedekuntien ja tutkijakoulujen yhteiselle toimintakentälle.

Työskentelymuodot: alustus, ohjattu ryhmäkeskustelu.
 

TO07 Opetuksen kehittäjien tukeminen ja meritoituminen: kuka, mitä, HÄH? (PERUUTETTU)

TO08 Harjoittelu oppimisympäristönä -työelämätaitojen tunnistaminen
Suunnittelija Sanna Tuominen, Turun yliopisto, ura- ja rekrytointipalvelut; lehtori Annukka Jauhiainen, Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos

Työpaja on tarkoitettu lähinnä eri yliopistojen harjoitteluyhteyshenkilöille tai henkilöille jotka ovat kiinnostuneet harjoittelun kehittämisestä. Työpajassa esitetään lyhyesti Turun yliopiston harjoittelujärjestelmä sekä tuodaan esille case harjoittelun käytännön toteutuksesta kasvatustieteiden tiedekunnassa. Tarkoituksena on esitellä koulutusmalli, jossa opiskelija voi hyödyntää harjoittelua omien taitojen tunnistamiseksi. Mallissa tuodaan esille keinoja, joilla opiskelijaa voi auttaa tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa työelämään liittyvissä taidoissa. Pohdimme myös sitä, miten opiskelijaa voi auttaa tunnistamaan uratavoitteet ja tekemään suunnitelmia niiden saavuttamiseksi Lisäksi työpajan aikana jaetaan erilaisia kokemuksia harjoittelun kehittämiseen liittyvistä teemoista.

Työskentelymuodot: lyhyet alustukset, jonka jälkeen keskusteleva luento.

 
TO09 Virittäytyminen itselle mahdottoman ylittämiseen - Intuitio osana opetusta ja yhteiskunnallisen haasteen ratkaisua
Lehtori Asta Raami, Taideteollinen korkeakoulu, medialaboratorio; tait.yo. Riia Celen,Taideteollinen korkeakoulu, medialaboratorio

Miten tukea opiskelijoita sietämään epävarmuutta, luottamaan omaan intuitioonsa ja venymään oman asiantuntijuutensa äärirajoille? Miten luotsata projektia, jossa mallia ei voi ottaa mistään aiemmin tehdystä projektista? Case-esimerkkinä on Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorion opiskelijaprojekti, joka tehtiin yhteistyössä Hyksin Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston kanssa. Projektista syntyi keskoslasten vanhempien ja henkilökunnan käyttöön työkalu, Erilainen matka -dvd, joka auttaa ymmärtämään ennenaikaisesti syntyneen lapsen erityisluonnetta ja vanhempien vaikeaa tilannetta. Projektissa opiskelijat toimivat jaetun asiantuntijuuden verkostossa ja jäsensivät annetun ongelma-alueen uudelleen. Projektin luonne vaati ensimmäisten suunnitelmien täydellistä hylkäämistä ja hyppäämistä intuitiiviseen työskentelyyn epävarmuuden keskelle. Lopputuloksena syntyi kaikki ennakko-odotukset ylittävä ja uudenlainen työkalu, jossa yhdistyy tieteellisyys, taiteellisuus, monialainen asiantuntijuus sekä digitaalinen media. Työpaja on suunnattu opettajille, joita kiinnostaa opetuksen nivominen osaksi yhteiskunnallista ongelmanratkaisua. Se antaa myös konkreettisia esimerkkejä opiskelijoiden tukemisesta ja rohkaisemisesta innovatiivisten ja haasteellisten projektien yhteydessä.

Työskentelymuodot: keskusteleva luento.

TO10 Yliopisto-opettajan minäkuva – tutkimustuloksia ja reflektointia
Yliopistonlehtori Anne Nevgi, Helsingin yliopisto

Työpaja on tarkoitettu yliopiston opettajille ja tutkijoille. Työpajassa esitellään yliopisto-opettajan opettajaminäkuvaa koskevia tutkimustuloksia, esimerkiksi opettajaminäkuvan yhteys opetuksellisiin lähestymistapoihin. Lisäksi työpajassa työstetään ryhmätyönä omaa minäkuvaa yliopiston opettajana. Ryhmätyössä käytetään Anne Nevgin kehittämää minäkuvan piirtämistä reflektiotyökaluna. Lisätietoja työkalusta artikkelista Nevgi, A. (2007). Minäkuvan piirtäminen - reflektiotyökalu yliopisto-opettajuuden kehittämiseen. Peda-forum, Syksy 2/2007, 20-23.

Työskentelymuodot: alustus, ryhmätyö. 

 
TO11 Alumnitoiminta ja työelämäyhteydet opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä. Case: Mentorointi (PERUUTETTU)

Työpajassa tarkastellaan oppimisen keskeisiä osatekijöitä. Näitä ovat 1) opiskelijan oppimisen motivaatioperusta, 2) oppijan käsitys siitä, mitä hyvä oppiminen edellyttää, 3) opiskelijan tietoisuus oppimisen strategioista ja itsesäätelytaidoista ja 4) oppimisen sosiaalinen ulottuvuus. Työpajassa keskitytään erityisesti ymmärtämisen valvontaan opittavana ja opetettavana taitona. Pohdimme niitä toimintatapoja ja -periaatteita, joiden avulla voidaan tukea opiskelijan taitoja valvoa
omaa oppimistaan.

Työskentelymuodot: Alustus, keskusteleva luento ja ryhmätyöskentely.