|
Tekstit
Johdanto
Modulaarisuus
Käsiterakenne
Leksikko
Konstruktiot
Spatiaalisuus
|
|
Ablatiivi Setälän lauseopissa
[Lyhennelty lainaus 13. painoksesta (1952: 66-73).]
60. Ulkoisia paikallissijoja ovat adessiivi (olosija; vastaa kysymykseen: missä), ablatiivi (erosija; vastaa
kysymykseen: mistä) ja allatiivi (tulosija; vastaa kysymykseen: mihin).
Nämä merkitsevät:
- Paikan tai esineen pintaa, päällispuolta,
läheisyyttä, kun paikan rajoja ei ajatella. Esim. Poika seisoo pöydällä,
Kyyhkynen istuu katolla, Hevonen on kirkolla, koululla, kunnantalolla, uudella
rakennuksella. Väkeä seisoi tapulin seinämillä.
Muist. 1. Läheisyyttä
ilmaisevat tavallisesti sellaisten sanojen ulkoiset paikallissijat, jotka
nimittävät jonkin rakennuksen tai aukon (kuten kirkolla, koululla, kaivolla,
lähteellä, haudalla ym.).
Muist. 2. Paikanmerkitykseen on toisinaan yhtynyt
toimiskelun merkitys. Esim. Olin riihellä = riihtä puimassa. Paikalliskäsitteen laajennuksen johdosta ulkoiset paikallissijat
merkitsevät:
a) ulkonaista tilaa taikka asemaa. Esim. Kivi on korkealla ilmassa. Lehti on
hiirenkorvalla. Teos on alkeilla, tekeillä.
b) leikin leikkimistä. Esim.
Lapset ovat sokkosilla, koppisilla kuninkaisilla.
c) pyyntineuvon
käyttämistä, jonka läheisyydessä joku on toimituksen vuoksi. Esim. Olen
ongella, nuotalla, velalla. - Lapset tulivat ongelta. - Mennäänkö verkoille?
d) aterian nauttimista. Esim. Isäntä on ruoalla, suuruksella, illallisella.
Väki pääsi illalliselta. - Käydäänkö kahville?
e) Esineen noutamista.
Esim. Renki on vedellä, puulla, halolla.
- Jonkun perhettä ja huostaa tai
osallisuutta jossakin. Kävitkö eilen Kalisella? Tyttö palvelee meillä. - -
Tytöllä on mustat silmät, kauniit kädet.
- Ikää. Tällöin ulkoisessa
paikallissijassa olevalla ikä merkitsevällä sanalla on attribuuttina
ordinaalilukusana, ja tällä tarkoitetaan, että ikä on suurempi edellisellä
kardinaaliluvulla ilmoitettavaa ikämäärää.
Esim. Lapsi on toisella
viikolla, toisella vuodella, kolmannella vuodella l. kolmannella, neljännellä
(vuodella). Mies on neljännelläkymmenennellä (vuodella) = mies on 39 vuotta
vanha. Mies on neljännellä kymmenellä (ikäkautta ilmoittavana sanana on
kymmen) = mies on 30-39 vuotta vanha. - - Jo viidenneltä ikävuodeltansa hän
on osannut lukea
. . . .
62. Ablatiivi ilmoittaa vielä:
- Elollista olentoa,
jolta jotakin poistuu, jonka vahingoksi jotakin tapahtuu (ablativus incommodi).
Esim. Minulta huikeni merellä silmät. Häneltä kuoli äiti. Sen minä
kiellän sinulta. Älä salaa minulta mitään! Äiti kätki avaimet lapsilta.
Minulta puuttuu rahoja.
- Persoonaa, jolta jotakin tulee, saadaan Esim. Käsky
tuli keisarilta. Minä sain ystävältäni kirjeen. Tämän taidon olen sinulta
oppinut. Sen kuulin isältäni. Työ menestyi, sujui minulta. Lukeminen ei
pojalta käy. Työ ei valmistu minulta. Tulihan se minulta tehdyksi. à
Ablatiivin käyttäminen agenttina on nykykielestä jo kokonaan hävinnyt
muukalaisuus. - - Pöytä on tehty puusepältä.
- Seikkaa, jonka suhteen
ominaisuus lausutaan jollakulla olevan (suhteen ablatiivi, ablativus respectus).
Esim. hän on hyvä tavoiltansa. Moni kaunis katsannolta, äsken tyly työn
teolta. (Sananl.) Joka on viekas varpahalta, se on kannalta kavala. (Sananl.)
Huom.! Poika oli Jussi nimeltä. Arviolta oli siellä viisikymmentä henkeä.
Heitä oli luvultansa viisikymmentä.
- Mittaa (yksikköä), jonka mukaan koko
hinta, palkka jne. lasketaan. Esim. Ostin viisi metriä verkaa ja maksoin
kymmenen markkaa metriltä. Velasta maksettiin korkoa viisi sadalta. Renki sai kolmetuhatta markkaa vuodelta.
- Tietä, jonka kautta kuljetaan. Esim. Kuljin
kirkon puolelta. Nyt lasketaan tältä puolen saaren.
- Aikaa:
a) Aikaa, jolta
jokin on alkuansa. Esim. Tämä esine on rautakaudelta. Kirkko on viime
vuosisadalta. Vuoden 1863 asetus on elokuun ensimmäiseltä päivältä.
b)
Määrätuntia, hetkeä, jolloin jotakin tapahtuu. Esim. Kello viideltä nousin
ja kello kymmeneltä panin illalla maata.
c) Välittömästi toisiansa seuraavia
ajanosia, jolloin ajanmääräys on ensinnä nominatiivissa ja sitten
ablatiivissa. Esim. Vuosi vuodelta (myöskin vuodesta vuoteen) äidinkielemme
pääsi yhä laajemmissa piireissä valtaan. Päivä päivältä (myöskin
päivästä päivään) sairas huononee.
- Estävää syytä. Esim. Lieneekö
hän päässyt tulemaan jäiltä? Minäkin itkisin, mutta en saata naurultani.
Laulultasi en saa nukutuksi. Muist. Runokielessä: Juopui veitikka verevä
oluelta Osmottaren, kaljalta Kalevattaren.
- Vaikutusta, jonka jokin esine
tekee aistimiimme, mieleemme. Esim. Talo näyttää kauniilta. Laulu kuului
rumalta. Kala maistui pahalta. Vesi haisi tervalta, maistui sokerilta. Huone
tuntui kylmältä. Jo tuntuu tilani paremmalta. Olo alkoi tuntua kovin
tukalalta.
- Tilaa, kun tarkoitetaan, että esine juuri semmoisenaan joutuu
verbin vaikutuksen alaiseksi. Esim. Kissa nieli hiiren elävältä. Söin
silakan tuoreeltaan (so. vallan suolaamatta). Hän pureskeli leipää kuiviltaan
(so. särpimettä).
- Määrää; tässä merkityksessä ablatiivia
käytetään adjektiiveista melkein adverbisesti, ja se vastaa kysymykseen:
kuinka suuressa määrässä, kuinka paljolta. Esim. Siellä oli kosolta,
paljolta väkeä. Karjanruokaa on ollut niukalta. Ovien täydeltä ikään kuin
höyrähtää ihmisääniä ja melua. [Lisäksi s. 73-77 on yleinen selostus ja
siitä, millaisten verbien kanssa minkinlaisia paikallissijoja käytetään.
Ym.]
Huomattavaa
- Ensin esitetty ulkopintaa ja "läheisyyttä"
ilmaisevat ulkoiset paikallissijat yhtenä järjestelmänä. Tämä on ikään
kuin ulkopaikallissijojen perusmerkitys.
- Jo perusmerkitykseen tulee kaksi
muistutusta. Ja varsinkin muistutukseen 2 (paikallissijan merkityksen
laajentumiseen sisältyvä 'toimiskelun' merkitys) sisältyy erityiskohdat a-e,
jotka ovat toinen toistaan spesifisempiä.
- Käytöt II ja III ovat jo melko
spesifisiä, erityisesti iän merkitys. (Ablatiivi ei kovin hyvin käy.)
- Niiden käyttöjen lisäksi, joissa paikallissijat toimivat järjestelmänä
(Setälän mielestä), on ollut tarpeen lisätä sijojen erityiskäyttöjä.
Ablatiivilla niitä on kymmenen.
Ablatiivin kuvausta ilmentää seuraavanlainen
sipulirakenne:
Perusmerkitys on kuvauksen ydin. Kuitenkaan
ydinmerkityksen kuvaus ei alkuunkaan riitä: siitä on laajennuksia. Muuta kuin
peruskäyttöä on huomattavan paljon, ja mitä kauemmas ytimestä joudutaan,
sitä erilaisempia erityiskäyttöjä ablatiivilla on.
|
