Tekstit
  Johdanto
  Modulaarisuus
  Käsiterakenne
  Leksikko
  Konstruktiot
  Spatiaalisuus

Erilaisia käsityksiä modulaarisuudesta

Kieliopin katsotaan generatiivisessa teoriassa koostuvan erillisistä itsenäisistä osajärjestelmistä, moduuleista. Kullakin moduulilla on omat itsenäiset hyvämuotoisuussääntönsä, eli ne säännöt, jotka määräävät, millainen rakenne on hyväksyttävä. Konseptuaalisessa semantiikassa modulaarisuus ei koske pelkästään kielioppia vaan modulaarisuusoletus koskee koko ihmismieltä.

Modulaarisuudesta on useita käsityksiä:

1. Suuret moduulit (Jerry Fodor 1983: The Modularity of Mind): Esimerkiksi "kieli" on yksi valtaisa moduuli, johon kuuluu kaikki, millä on jotain tekemistä kielen kanssa.

2. Representationaalinen modulaarisuus (Jackendoff 1996: The Architecture of the Language Faculty): Kukin representaatio (fonologinen, syntaktinen, konseptuaalinen, jne.) on muodostettu sen omassa moduulissa (omat primitiiviset yksiköt ja niiden keskinäiset kombinoitumisperiaatteet).

3. Tiernet (Nikanne): Kukin kerros (vrt. epälineaarinen fonologia) on oma moduulinsa. Tiernet-malli on pohjana tällä kurssilla.

4. Modulaarisuushypoteesin vastakohta: konnektionismi: verkosto, joka yhdistää erilaisia noodeja. Kytkennät voivat olla vahvempia tai heikompia.

Seuraavassa on lyhyt esittely erilaisista modulaarisuuden malleista generatiivisessa kieliopissa standarditeoriasta lähtien. Esittelen eri malleja siltä kannalta, kuinka Tiernet-malliin on päädytty.

(1) (2) (3) (4) (5)

Urpo Nikanne, maaliskuu 2002