Tekstit
  Johdanto
  Modulaarisuus
  Käsiterakenne
  Leksikko
  Konstruktiot
  Spatiaalisuus

Konstruktion määrittely

Yleinen luonnehdinta:
Konstruktio on sanaa laajempi rakenne, joka käyttäytymisen kuvauksessa on viitattava kokonaisrakenteeseen eikä pelkästään sen osiin ja niiden säännönmukaiseen yhdistelmään.

Seuraavassa on muutama esimerkki tavallisista suomen kielen konstruktioista:
Rektiot ovat konstruktioita, koska ne ovat sanaa laajempia kokonaisuuksia, ja niissä komplementin sija riippuu tietystä verbistä.

luottaa johonkin           syntaksi:           luottaa --> NP+ILL

Suomen omistusrakenne on konstruktio, koska siinä sekä sijanvalinta että osien ja kokonaisuuden merkityksen ymmärtämiseksi on tunnettava koko lauserakenne.

Monien suomen paikallissija-adjunktien tulkinta perustuu konstruktioon. Esimerkiksi seuraava konstruktio vaatii, että matriisilauseen predikaattiverbi on ei-kausatiivinen. Lisäksi koko rakenteen eri osilla on erikseen määritelty kytkentä konseptuaaliseen representaatioon.

Tässä konstruktiossa puolestaan ablatiiviadjunkti vaatii, että sen matriisilauseen predikaattiverbi valitaan tietystä pienehköstä joukosta: käydä, sujua, onnistua, lykästää, jne. Matriisiverbin subjektina on jokin NP, joka puolestaan viittaa johonkin toimintaan. Ablatiivilla merkitty NP on tämän toiminnan tekijä. Tähän konstruktioon palataan myöhemmin hieman tarkemmin.

Urpo Nikanne, maaliskuu 2002