Tekstit
  Johdanto
  Modulaarisuus
  Käsiterakenne
  Leksikko
  Konstruktiot
  Spatiaalisuus

Semanttiset kentät

Semanttiset kentät sijoittavat tilanteen jollekin kognitiiviselle alueelle, spatiaaliseelle (konkreettista tilaa koskevalle), possessiiviselle (omistusta tai hallussapitoa koskevalle), temporaaliselle (aikaa koskevalle) tms. Sinänsähän temaattisen kerroksen ja tekokerroksen funktiot ovat neutraaleja suhteessa kognitiiviseen alueeseen.

On toisinaan ajateltu (esim. Jackendoff 1983), että spatiaalinen hahmotus on pohjana kaikille abstraktimmille kentille. Onkin totta, että spatiaalinen alue on kaikkein monipuolisin kaikista alueista.

Vyöhykkeiden 1 ja 2 kentät

Vyöhykettä 1  on aiemmin vyöhykkeiden yleisesittelyssä kuvailtu taustavyöhykkeeksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kognitiivinen alue määräytyy vyöhykkeen 1 perusteella. Jos kuvio (teema) liikkuu konkreettisessa tilassa "tausta" on spatiaalinen ja jos muutos koskee omistussuhteita "taustana" on possessiivinen kenttä. Seuraavassa on listattu tärkeimmät semanttiset kentät (Jackendoff 1983) ja annettu niistä luonnehdinnat:

Spatiaalinen

Taustana on konkreettinen tila. Esim. Pallo vierii maaliin, Pekka juoksee pihalla.

Possessiivinen

Taustana on omistussuhde (sosiaalinen sopimus, osan ja kokonaisuuden suhde tai muu hallintasuhde) Esim. Pekalla on kirja, Laivassa on masto, Koiralla on pennut.

Temporaalinen

Taustana on aikaulottuvuus. Esim. Kokous siirrettiin keskiviikkoon, Rakennus on keskiajalta.

Sirkumstantiaalinen

Taustana on jokin tilanne. Esim. Maija ryhtyi lukemaan, Kivi lakkasi vierimästä.

Luonnehtiva

Taustana ominaisuus tai tyyppi (vs. esiintymä). Esim. Pekka on hullu, Pekka tuli hulluksi, Rakennus on varasto.

jne.

Semantinen kenttä on helpoin määritellä juuri silloin, kun taustavyöhyke on läsnä. Sen sijaan yksipaikkaisten vyöhykkeen 2 (kuviovyöhykkeen) funktioiden yhteydessä ei ole lainkaan yhtä yksinkertaista antaa selvää luetteloa semanttisista kentistä. Esimerkiksi sellaiset MOVE-funktioon perustuvat verbit kuin tanssia ja nauraa ovat toisaalta spatiaalisia ja fyysisiä ja toisaalta sosiaalisia jne. Onkin oletettava, että edellä kuvatut semanttiset kentät ovat nimenomaan vyöhykkeen 1 ominaisuuksia, jotka leviävät vyöhykkeeseen 2; vyöhykkeen 2 ja 1 on oltava samaa kenttää.

Vyöhykkeen 3 kentät

Myös vyöhykkeessä 3 on erilaisia semanttisia kenttiä. Aiheuttaminen voi olla nimittäin erilaista sen mukaan, perustuuko se fyysiseen manipulointiin, sosiaaliseen painostukseen, taikuuteen tms.  Nämä semanttiset kentät ovat - ainakin hyvin pitkälle - riippumattomia vyöhykkeiden 1 ja 2 kentistä:

  Pekka painosti Maijan menemään kotiin. (Aiheutus sosiaalista, siirtymä spatiaalinen.)
  Pekka loihti Maijan menemään kotiin. (Aiheutus taikuutta, siirtymä spatiaalinen.)
  Pekka työnsi Maijan kotiin. (Aiheutus fyysistä, siirtymä spatiaalinen.)

Notaatio

Semanttiset kentät merkitään erikseen muista osista ja liitetään kytkentäviivalla funktioihin, esim:

Näissä sirkumstantiaalisen kentän esimerkeissä kreikkalaisella kirjaimella merkitty yläindeksi ilmaisee elementin, joka käsiterakenteen sisällä sitoo toista elementtiä, jota on merkitty tavallisella kreikkalaisella kirjaimella:

Elementit jotka ovat toisiinsa sidontasuhteella yhteydessä oikeastaan edustavat samaa elementtiä hajantuneena eri puolille rakennetta.

(1) (2) (3) (4)(5)(6) (7) (8) (9) (10)

Urpo Nikanne, maaliskuu 2002