Tekstit
  Johdanto
  Modulaarisuus
  Käsiterakenne
  Leksikko
  Konstruktiot
  Spatiaalisuus

Temaattinen kerros: yleistä

Temaattiseen kerrokseen kuuluu kaksi merkityksen osa-aluetta:

(i) muutos tai olotila, joka voi olla joko konkreettista tai abstraktia
(ii) aiheutus

Muutoksen ja sijainnin keskeisiä osanottajia ovat seuraavat.
(Määritelmät ovat tässä luonnehtivia; tarkemmat määritelmät tulevat myöhemmin. Suluissa englanninkieliset termit.)

Teema (theme) = se osanottaja, jonka sijainnista (olotilasta) tai muutoksesta on kyse.

Sijainti (location) = abstrakti tai konkreettinen paikka, jossa teema on.

Kohde (goal) = abstrakti tai konkreettinen kohde, johon teema siirtyy osoittaa tai ulottuu.

Lähde (source) = abstrakti tai konkreettinen lähtökohta, josta teema siirtyy pois tai josta pois päin teema osoittaa tai josta käsin teema ulottuu  johonkin kohteeseen.

Reitti (route) = abstrakti tai konkreettinen teeman muutoksen välitila.

Seuraavassa on esimerkkejä erilaisista (ei-kausatiivisista) tilanteista, joissa osanottajatyyppi (semanttinen rooli) on merkitty hakasulkeisiin osanottajaa ilmaisevan sanan jälkeen:

Poika[teema] meni kauppaan[kohde]

Tyttö[teema] tuli vihaiseksi[kohde].

Kirje[teema] tuli Kekkoselta[lähde].

Kiekko[teema] meni laidan[reitti] kautta maaliin[kohde].

Aiheutus (kausaatio) voidaan kuvata joko

(i) suhteeksi kahden tapahtuman välillä (aiheuttavan tapahtuman ja aiheutetun tapahtuman) tai
(ii) aiheuttajan ja aiheutetun tapahtuman välillä.

Esimerkiksi lause Selänne löi kiekon maaliin voidaan kuvata seuraavasti:

(i) Aiheuttava tapahtuma on 'Selänne löi kiekkoa' ja aiheutettu tapahtuma on 'kiekko meni maaliin'.
(ii) Selänne (aiheuttaja) aiheutti kiekon menemisen maaliin (aiheutettu tapahtuma) lyömällä (keino).

Konseptuaalisessa semantiikassa on aiheutus kuvattu jälkimmäisellä tavalla, koska kieli ei aina ilmaise aiheuttavaa tapahtumaa. Esimerkiksi lauseet Selänne sai kiekon maaliin, Selänne pisti kiekon maaliin, jne. eivät sano mitään siitä mikä oli aiheuttava tapahtuma. Sen vuoksi aiheuttavan tapahutuman olettaminen kielelliseen käsiterakenteeseen ei ole perusteltua. Luonnollisesti "todellisessa elämässä" Selänteen on täytynyt jotain joka tapauksessa tehdä saadakseen kiekon maaliin. Kielellistä ilmausta vastaavan käsiterakenteen kuvauksen on perustuttava siihen, mitä kieli ilmaisee - tästä tehtävät päätelmät kuuluvat osin päättelysääntöihin (jos ne ovat loogisia seurauksia: esim. lauseesta Selänne sai kiekon maaliin voidaan päätellä, että tapahtuman jälkeen 'kiekko oli maalissa') ja osin  pragmatiikkaan eli kielen käyttöön.

(1)(2)(3) (4)(5)(6) (7) (8) (9) (10)

Urpo Nikanne, maaliskuu 2002