Vesikasvien esiintymistodennäköisyys, Ormskär
Kartta kuvaa vedessä elävien putkilokasvien esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa.
Kartta on tuotettu matemaattisen mallinnuksen avulla seuraaviin ympäristömuuttujiin perustuen:
- veden syvyys
- avoimuus (alttius aallokon vaikutukselle)
- etäisyys lähimpään hiekkarantaan.
Kartan laatimisessa käytettiin hyväksi myös Metsähallituksen vedenalaisten videointien ja Alleco oy:n sukellusten tuomaa tietoa vesikasvien peittävyyksistä.
Karttaa voidaan käyttää suunnittelun tukena antamaan kuvan vesikasveille sopivista kasvualueista Ormskärin alueella. Karttaa on käytetty pohja-aineistona laadittaessa Ormskärin alueen habitaattikarttaa (EUNIS 4).
Lisätietoja aineistosta
Aineistontuottajan toimittama aineistokuvaus (pdf)
Suomen ympäristökeskus
Vesikasvit Varsinaiset vesikasvit ovat putkilokasveja, jotka elävät kokonaan vedessä. Laajemmassa merkityksessä vesikasveiksi luokitellaan myös monia ranta- ja suokasveja. Levät muodostavat aivan oman eliöryhmänsä, joten niitä ei luokitella vesikasveihin. Itämeressä vesikasveja esiintyy runsaimmin suojaisissa, matalissa merenlahdissa. Vesikasvillisuutta voi muodostua vai sinne, missä valo kulkeutuu tarpeeksi syvälle. Vesikasvien kiinnittymismahdollisuudet puolestaan riippuvat rannan muodosta ja kaltevuudesta sekä pohjan kiinteydestä. Aallokko aiheuttaa versolle fysikaalista rasitusta ja saattaa irrottaa kasvin pohjasta. Monivuotiset ärviät (Myriophyllum sp.) ovat yleisiä uposkasveja matalilla, pehmeäpohjaisilla rannoilla. Kuva © Metsähallitus 2006.
Myös ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) on monivuotinen uposkasvi. Se kasvaa usein syvemmällä ja kovalla pohjalla. Kuva © Metsähallitus 2006.
|
Aineiston kattavuus
(karttalehti 1032 10)
Näytekuva aineistosta,
sivu n. 1 km
Karttamerkit