Kuhanpoikasten (Sander lucioperca)  esiintymistodennäköisyys Saaristomerellä

Kartta kuvaa kuhan pienpoikasten (pituus alle 30 mm) esiintymistodennäköisyyksiä Saaristomerellä Mynälahden-Paimionlahden välillä sekä niiden edustalla.  Esiintymistodennäköisyys tarkoittaa sitä todennäköisyyttä, jolla merkityllä alueella on jäänyt vähintään yksi poikanen pyydykseen.

Esiintymistodennäköisyys on jaettu kahteen luokkaan: 

Poikaspyyntien (--> ks. näytepisteaineisto) yhteydessä kerättyjen sameustietojen ja syvyyskartan perusteella luotiin malli, jossa poikasten esiintymisalueet on esitetty todennäköisyytenä. Mallin toimivuutta ei ole vielä testattu vertailualueen avulla.

Karttaa voidaan soveltaa kuhalle tärkeiden poikasalueiden sijainnin arviointiin.

Aineisto on tuotettu Rannikon kalojen lisääntymisalueet –hankkeen puitteissa, joka on VELMUn osahanke. Hankkeessa kehitetään rannikon olosuhteisiin soveltuvia menetelmiä kalojen lisääntymisalueiden kartoittamiseksi ja tuotetaan karttatietoa lisääntymisalueista.

 

Lisätietoja aineistosta

Aineistontuottajan toimittama aineistokuvaus (pdf)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kuha Kuha on taloudellisesti arvokkaimpia kalojamme. Se on merkittävä sekä ammattikalastukselle että vapaa-ajankalastukselle. Kuha on alun perin sisävesien laji, mutta viihtyy myös murtovedessä mikäli suolapitoisuus ei ole liian korkea ja lämpimiä lisääntymisalueita on tarjolla. Rannikkoalueilla sitä esiintyy Suomenlahdessa, Saaristomerellä sekä Ahvenanmaan itäosissa ja Lumparnissa. Pohjanlahdella kuhaa tavataan lähinnä suurten jokien suistoalueilla. Kuhat vaeltavat yleensä keväällä kutualueilleen matalaan veteen. Kutu alkaa vesien lämmetessä yli 10-asteiseksi ja jatkuu usein juhannukseen saakka. Koiraat puhdistavat rantavesiin kutupaikan, johon naaras voi laskea jopa yli miljoona mätimunaa. Kudun jälkeen koiras jää vartioimaan pesää ja hoitamaan mätimunia. Poikaset kuoriutuvat 4-5 mm pituisina ja levittäytyvät vapaan veden alueelle. Kudun jälkeen kuhat siirtyvät selkävesille syönnöstämään ja syksyllä ne siirtyvät usein syvänteisiin talvehtimaan. Kuhanpoikanen alkaa syödä 5-6 millin pituisena eläinplanktonia. Petokala kuhasta tulee ensimmäisen kasvukauden lopulla. Teksti on lyhennelty RKTL:n Kuha-sivulta, jossa on tarjolla lisää tietoa kuhasta.

Aineiston kattavuus.  

Kuhanpoikanen.
Kuva: Lauri Urho. 

Nuori kuha. Kuva: Lauri Urho.