ONSDAG 26.5.2010

10.00-10.10

ALKUHÖPINÄT

10.10-11.00

Anneli Pajunen (Tampereen yliopisto)

Alakoululaisten kehittyminen kirjoittajina

Tarkastelen n. 1000 alakouluikäisen kirjoitelmia aiheesta ”Unelmieni päivä ” ja arvioin
kehitystä kolmen teeman kannalta. Ne ovat a) kertomusskeeman hallinta, b) sanarakenteen kompleksistuminen ja c) tapahtumien evaluaatio. Esitys liittyy Tampereella käynnissä olevaan tutkimusprojektiin aiheesta Later language development. 

11.00-11.40

Mari Honko (Tampereen yliopisto)

Puhekielen resurssit alakouluikäisten kirjoitelmissa

Niin luku- ja kirjoitustaito kuin kielen eri rekisterit ovat alaluokkalaisilla samaan
aikaan sekä oppimisen kohteita että kielenkäytön välineitä. Esityksessäni erittelen
suomea ensimmäisenä ja toisena kielenä puhuvien lasten tapoja hyödyntää ja toisaalta
sivuuttaa puhutun ja kirjoitetun kielen piirteitä kertomusteksteissään peruskoulun
eräässä siirtymävaiheessa, toisella ja kolmannella luokalla.

11.40-12.20

Jouni Rostila (Tampereen yliopisto)

Konstruktiokielioppi: vastaan ja puolesta

Itkonen (2005) esittää kattavaa kritiikkiä Croftin nk. radikaalia konstruktiokielioppia  (2001) kohtaan, ja Leiss (2009a,b) kritisoi (musertavasti mutta heikoin perusteluin) lähinnä Goldbergin (1995; 2006) kognitiivisesti suuntautunutta  konstruktiokielioppivarianttia. Esitelmässäni tarkastelen kysymystä, mikä osa tästä kritiikistä on vakavasti otettavaa, ehkäpä kohtalokastakin konstruktiokieliopille, mikä siitä taas perustuu väärinkäsityksille, ja millaisia konstruktiokieliopin edelleenkehittelyn mahdollisuuksia kritiikki tarjoaa.

12.20-13.20

LUNCH

13.20-14.00

Maija Sirola-Belliard (Tampereen yliopisto)

Tuuksä munkaa vai meeksä junankaa? kaa-komitatiivin hyväksyttävyydestä

Esittelen puheenvuorossani hyväksyttävyysarviointikyselyä, jolla olen testannut ”kaa-komitatiivin” eli kanssa-postpositiosta kehittyneen kaa-muodon käyttöä. Tarkoitukseni on sen avulla selvittää, millaisten merkitysten ilmaisemisessa kielenpuhujat kaa-muodon hyväksyvät: vastaavatko kaa:n merkitykset suoraan kanssa-postpositiolla ilmaistavia, suhteellisen konkreettisia merkityksiä, vai onko kaa alkanut kieliopillistua ilmaisemaan myös abstraktimpia merkityksiä -ine-komitatiivisijan tavoin? Esittelen sekä itse kyselyä että alustavia analyysituloksia.

14.00-14.40

Timo Haukioja (Turun yliopisto)

Minimalismi, pyy ja maailmanloppu: Kielielimen lyhyt historia

Esityksessäni seuraan Chomskyn olettaman synnynnäisen ‘kielielimen’  kehitystä 1960-luvulla esitetystä generatiivisen transformaatiokieliopin  LAD:sta (Language Acquisition Device) myöhemmän UG:n (Universal Grammar) kautta nykyisen minimalistisen teorian versioon (FLN, Faculty  of Language, Narrow Sense). Paljonko kielielin-käsitteen sisältö on
muuttunut terminologisten muutosten mukana?

14.40-15.20

Minna Vanhasalo (Tampereen yliopisto)

Grammatikaalinen ja visuaalinen ambiguiteetti optisena harhana

Chomskylaisessa perinteessä kieli oletetaan modulaariseksi, vaikka enenevissä
määrin ilmenee evidenssiä, että kielikyky liittyy ihmisen muihin
kognitiivisiin kykyihin (esim. Itkonen lasten esikielellisin ajattelun, fysikaalisten
ilmiöiden ja kielen rakenteen suhteesta).
       Lauseen Näin kärpäsen suurennuslasilla voitaisiin ajatella edustavan syvätasolla kahta erilaista rakennetta, koska transitiivilauseen kehys tarkoittaa sekä 'missä' että
'millä'. Nähdäkseni tällä 2M1F ilmauksella on vain yksi syvärakenne: transitiivilause ja sen puiteadverbiaali, jolla vain on kaksi mahdollista kontekstuaalista merkitystä. Rinnastan esityksessäni tällaisen grammatikaalisen ambiguiteetin aivojen tapaan tulkita ambiguiteetteja näköhavaintoja eli optisia harhoja.

15.20-15.30

TAUKO

15.30-16.10

Svante  Lindberg (Åbo Akademi)

Språket som tema i den samtida romanen i Québec: La capture du sombre av Nicole Brossard

Efter att ha varit en viktig kulturell identitetsmarkör i romanen i Québec alltsedan den Lugna revolutionen på 1960-talet, framstår temat (franska) språket som något relativiserat och utbytbart i flera romaner publicerade i Québec de senaste åren, t ex. i Je suis un écrivain japonais av Dany Laferrière (2008) och L’anglais n’est pas une langue magique av Jacques Poulin (2009). Denna presentation undersöker första- och andraspråkens roller och deras förhållande till « översättning », poetisk inspiration, alteritet och åldrande i Nicole Brossards roman La capture du sombre (2007).

16.10-17.00

Anneli Niinimäki  (Tampereen yliopisto)

Referointi ja kertojan valta Lauri Viidan Moreenissa 

Tarkastelen, millaisin referoinnin keinoin Moreenin kertoja tuo esiin henkilöiden puheen ja ajatukset. Teoksessa kertojan ääni ja henkilöiden äänet vaihtuvat ja limittyvät tiheissä näkökulman muutoksissa. Voiko kertoja olla samaan aikaan kaukana ja lähellä (vapaa epäsuora esitys)? Miten referointi ja moniäänisyys rakentavat Moreenin tyyliä? 

17.00-17.40

Viljo K. Martikainen (Aalto-yliopisto)

Kielen kvantit ja funktiot

Sanat puhuttuina, kirjoitettuina, lausuttuina, näyteltyinä, elettyinä ovat keskeinen osa
ilmiasun saaneesta kommunikaatiostamme. Sanat voidaan nähdä myös kielen kvantteina, jotka toimivat tilannerelvanttien käsitteiden noutajina työmuistiin ja tietoisuuteen.
Käsitteiden rooli kielen eri funktioissa nousee oikein ymmärrettynä keskeiseen rooliin,
kun aletaan oivaltaa, että sanat ja lauseet ovat vain kielen manifestoituvia elementtejä
ja kielen varsinainen olemus on sen mentaalisuus eli sen tietoa, arvoja, normeja,
tunteita, tahtoa, motivaatiota jne. kantava ominaisuus eli sen mielellinen rakenne,
josta sen kaikki eri funktiot nousevat.

TORSDAG 27.5.2010

9.00-9.40

Urpo Nikanne (Åbo Akademi)

Konstruktion funktio

Käsittelen konstruktioiden funktiota kielijärjestelmän kannalta. Esitän, että konstruktion olennainen tehtävä on yksiköiden lisääminen ja mutkikkaiden kytkentöjen luvallistaminen erilaisten representaatioiden välillä. Sen sijaan konstruktiot eivät tee järjestelmää tehokkaammaksi prosessoinnin kannalta, kuten toisinaan oletetaan.

9.40-10.20

Geda Paulsen (Åbo Akademi)

Prototyyppi ja konstruktio johto-opin kuvauksessa

Suomen johto-opin kuvauksessa on otettava huomioon sekä johdosryhmän morfosyntaktinen säännönmukaisuus että sen sisäinen heterogeenisuus. Esitelmässäni pohdin sosiaalista vaikuttamista ilmaisevien aiheutusverbien dynamiikkaa näiden verbien prototyyppirakenteen sekä leksikaalisen idiomaattisuuden kuvauksen avulla. Pyrin hahmottamaan näiden verbien leksikaalisia ominaisuuksia sekä kontekstuaalisia kytkentöjä.

10.20-20.25

LÄÄHÄTYSTAUKO

10.25-11.05

Mustanoja Liisa (Tampereen yliopisto)

Virhemarginaali variaationtutkimuksessa

Esitelmässäni käsittelen kvantitatiivisen variaationanalyysin toteutusta ja saatujen
tulosten tulkintaa, kun tutkimuskohteena on idiolektitason variaatio ja muutos.
Erityisesti nostan keskusteluun ns. paljaat, ilman luottamusväliä ilmaistut
prosenttiluvut: Mitä meille lopulta kertoo se, että Matin haastattelussa varianttia X on
83,3 % ja varianttia Y 16,7 %? Voiko asiaa edes ilmaista näin, jos variantti X esiintyy
Matin haastattelussa 15 ja variantti Y 3 kertaa?

11.05-11.45

Meri Larjavaara (Åbo Akademi)

Transitiivisuuden merkitystä etsimässä

Transitiivisen rakenteen merkityksestä on kirjoitettu paljon, mm. Hopper & Thompson
(1980), Lazard (1994), Kittilä (2002), Næss (2003). Tarkoituksenani on miettiä tämän
pohjalta sitä, kuinka transitiivisen rakenteen merkitystä nykyranskassa kannattaa tutkia.

11.45-12.45

LUNCH

12.45-13.25

Oksana Petrova (Åbo Akademi)

The notion of "usage-based" in CG and conceptual semantics

Langacker (1987, 1991, 1999) emphasizes the usage-based nature of Cognitive Grammar (CG) and contrasts the "maximalist", "non-reductive", "bottom-up" nature of CG with the
"minimalist", "reductive", "top-down" character of generative theory (Langacker 1999:
91f). In my presentation I will examine the content of the notion "usage-based" in CG
with regard to idioms and constructions and compare it to the usage-based
conceptual-semantic model of idiom structure and variation (Petrova forthcoming).

13.25-14.05

Markus Hamunen (KOTUS / Helsingin yliopisto)

Funktionaalisen kielentutkimuksen epistemologiasta

Jako autonomisteihin ja funktionalisteihin erottelee kielentutkimuksen kenttää
voimakkaasti polarisoiden. Pohdin esitelmässäni funktionaalisen kielentutkimuksen
(lähinnä vuorovaikutuslingvistiikan) epistemologisia lähtökohtia sen itsensä asettamista
teoreettis-metodologisista periaatteista käsin (autenttinen aineisto, kielen käyttö ja
vuorovaikutusluonne ym.). Käytän metateorian käsitteiden lisäksi konkreettisia
aineistoesimerkkejä hahmotellessani erityistä kokijan tietoa, jonka varassa
funktionalisti operoi tulkitessaan (vrt. autonomistin nk. tekijän tieto) aineistoaan
(vrt. empiristin nk. havainnoijan tieto).

14.05-14.45

Esa Itkonen (Turun yliopisto)

Intuitiosta emme irti pääse!

Chafe ja Talmy ovat viime vuosina korostaneet introspektion roolia kielitieteessä. Tutkiessaan kieltä koskevaa tietoisuutta Itkonen ja Zlatev ovat huomauttaneet, että Chafe ja Talmy ovat melkein oikeassa. Mutta 'introspektio' pitäisi (yleensä mutta - N.B. - ei poikkeuksetta) korvata 'intuitiolla'. Päinvastaista kehitystä edustaa Chomsky, joka on 80/90-luvuilta lähtien minimoinut intuition roolia ja lopulta kieltänyt sen (sekä sen kohteen eli grammatikaalisuuden) merkityksen kokonaan. Tilanne analyyttisessa filosofiassa tarjoaa kiinnostavan analogian. Yhtäältä enemmistömielipide on se, että kyseessä on intuitioiden (tai niiden kohteiden) systematisointi. (Tätä dokumentoidaan perusteellisesti.) Mutta toisaalta esim. Hintikka kieltää intuitioiden roolin (lähes) kokonaan: "Metodologisesti epävarmat filosofit ryhtyivät 60-luvulla jäljittelemään Chomskya ... Toisinaan kieliteoreetikon tehtävää jopa luonnehdittiin ... intuitioiden systematisoinniksi." Käsittääkseni tämä sitaatti (jota esim. Ahti-Veikko Pietarinen omalta osaltaan täydentää) on täysin virheellinen. Miksi? Se tulee käymään selväksi.

14.45-15.00

LOPPUHÖPINÄT