Uusitalon pelko on turha, koska vuosituloihin perustuvaan tarveharkintaan siirtyminen lisäisi opiskelijoiden työssäkäynnin kannattavuutta. Nykyisin opintotuki alkaa leikkaantua kuukausitulojen noustessa 2 100 markkaan ja tämän jälkeen tarveharkinta on niin kireä, että jo vähäisestä työssäkäynnistä rankaistaan hyvin ankarasti. Esimerkiksi, jos korkeakouluopiskelijalla on tuloja opintotukikuukautena 3 500 markkaa, hän saa opintorahaa kuukaudessa vain 770 markkaa eli puolet täydestä määrästä.
Nykymalli on opiskelijan kannalta erittäin monimutkainen. Jotta opiskelija tietäisi etukäteen mahdollisen opintotuen takaisinperinnän, opiskelijan on hallittava tuloharkinnan vaikeat yksityiskohdat, seurattava tulojensa kertymää useissa eri ajanjaksoissa ja mahdollisesti otettava yhteyttä eri viranomaisiin useita kertoja lukuvuoden aikana.
Vuositulomallissa siirryttäisiin tarkastelemaan koko vuoden tuloja ja jokaisen vuositulokatto määräytyisi otettujen opintotukikuukausien mukaan. Vuositulomallissa opiskelija saisi tienata vapaasti 3 000 markkaa niinä kuukaisina, joina hän nostaa opintotukea ja 9 000 markkaa niinä kuukausina, joina hän ei nosta opintotukea. Mikäli opiskelija ottaisi tukea yhdeksänä kuukautena vuodessa olisi hänen vapaa vuositulonsa 54 000 markkaa. Opiskelija voisi kuitenkin säädellä vuositulorajaansa lähes 100 000 markkaan asti ja sovittaa näin erittäin joustavasti sekä työssäkäynnin että opiskelun.
Uusitalon kannattaisi tutustua opintotukilakiin, jossa opintotuki määritellään tarveharkintaiseksi tueksi, jossa tulojen seurannan avulla selvitetään, onko hakija tuen tarpeessa. Vuositulomallista hyötyisi suurin osa opiskelijoista, sillä opiskelija saisi ajoittaa työskentelynsä opintojen aikana vapaammin ja lisäksi ansaita nykyistä enemmän tuen ohella. Keskimääräinen opiskelija hankkii tulonsa osa-aikatöillä ja niiden tekeminen helpottuisi uuden mallin kautta. Haittaa se toisi isoista kesätyöpalkoista nauttiville ja niille, jotka ovat pelanneet tulojensa kanssa ajoittamalla ne esimerkiksi yhdelle kuukaudelle.Uusi malli myös vähentäisi ja yksinkertaistaisi opintotuen takaisinperintää. Vuositulomalliin siirryttäessä vähenesivät myös opiskelijoiden lainanottopaineet työssäkäynnin helpottuessa.
Puutteita mallissa toki on. Esimerkiksi mahdollisuus perua jo nostettu opintotukikuukausi pitäisi olla, sillä usein opiskleijan on alukuvuodesta vaikea ennakoida työtuloja ja apurahoja niiden satunnaisuuden vuoksi koko vuoden ajalta etukäteen. Yllättävät pääomatulot yms. saattaisivat ilman tuen jäkikäteistä perumismahdollisuutta johtaa kohtuuttomiin väliinputoamisiin. Lisäksi esimerkiksi lukukausimaksuihin ulkomailla suoritettaviin opintoihin myönnetyt apurahat tulisi jättää huomioimatta tulona opiskelijan vuosituloja laskettaessa. Edellä mainitun kaltaisista puutteistakin huolimatta uusi malli on parannus useimmille opiskelijoille
Vuositulomallista keskuteltaessa mediassa on annettu kuva, jonka mukaan kaikki opiskelijajärjestöt vastustaisivat siirtymistä vuositulomalliin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä muutaman ylioppilaskunnat, Sos.dem. Opiskelijat ja Vihreä opiskelijaverkko ovat ottaneet malliin myönteisen kannan.