Kalaterveyttä

 

 

Luonnonkalojen tauteja ja loisia

AnkeriasHaukiKampelaKolmipiikkiMadeSiika

Kolmipiikki eli Rautakala, Gasterosteus aculeatus

Saariston rantoja kulkiessa nähdään usein rannalle ajautuneita rautakaloja. Rannan edustalla voi nähdä rautakaloja joiden vatsa on pullistunut, kalat ovat niin pyöristyneitä että niiden uinti on vaivalloista.

Rautakalamato

Rautakaloilla on usein Schistocephalus-heisimatotartunta. Kalan turvonneesta vatsasta voi löytää jopa 10-15 heisimadontoukkaa kun vatsa avataan. Joskus toukilla on niin ahdasta että niitä pursuaa ulos kalan peräaukon vierestä. Valkoiset toukat ovat 20-40 mm pitkiä ja 6-9 mm leveitä, pinnaltaan poikkijuovaisia.

Toukalla on kolmivaiheinen kierto, kalaa syövät linnut ovat loisen loppuisäntä. Lintu syö toukkia sisältävän kalan jonka jälkeen toukka kehittyy aikuiseksi heisimadoksi linnun suolessa.
Aikuinen heisimato tuottaa munia linnun suolessa, munat joutuvat veteen linnun ulosteen mukana. Munassa on kehittynyt coracidium-toukka joka liikkuu ripsikarvojensa avulla vedessä. Planktonäyriäiset (copepodit) syövät vedessä uivan coracidium-toukan jonka jälkeen coracidium-toukka muuntuu seuraavaksi toukka-asteeksi, procercoidi-toukaksi, planktonäyriäisten sisällä. Kun rautakala syö planktonäyriäisen procercoidi siirtyy kalan suolen kautta kalan vatsaonteloon. Plerocercoidi-toukkavaihe muodostuu, rautakalan vatsaontelossa esiintyvät toukat ovat siis Schistocephalus-heisimadon plerocercoidi-toukkia.

Kalan muuttuminen kömpelöksi Schistocephalus-tartunnan johdosta on loiselle eduksi, kala on tällöin helppo saalis  linnuille ja loinen voi lisääntyä.

Schistocephalus-plerocercoideja rautakalan vatsaontelosta.

Toinen silmin havaittava loistauti kolmipiikillä on mikrosporidien aiheuttamat kystamaiset muodostumat.