Kalaterveyttä

 

 

Kalojen loiset

Loishakemisto

Triaenophorus crassus ja T. nodulosus - Hauen heisimatoja

Nämä heisimadot ovat alunperin makean veden loisia mutta niitä esiintyy myös murtovedessä. Aikuisina ne elävät hauen suolessa. Hauen ulosteen mukana niiden munat joutuvat veteen jossa niistä muodostuu coracidium-toukkia. Coracidium -toukat infektoivat hankajalkaisia, copepodeja , ja muuttuvat procercoidi-toukiksi. Kalan syödessä hankajalkaisen loinen siirtyy kalaan ja muuntuu plerocercoidi -toukaksi. Hauen syödessä Triaenophorus- plerocercoideja sisältävän kalan loinen tarttuu sen suoleen ja siitä kehittyy täysikasvuinen yksilö. Vaikka täysikasvuinen loinen voi olla 30 cm:n mittainen, ei ole havaittu että loisesta olisi hauen terveydelle merkittävää vaikutusta. Lajintunnistus tehdään toukan päässä olevien kiinnityselinten perusteella, siitä tarkemmin lajiosiossa alla.

Hauen suolesta esiinpreparoitu täysikasvuinen T. nodulosus, pää kiinnityselimineen löytyy loisen kapeammasta päästä.

Triaenophorus-heisimadot eivät infektoi lämminverisiä eläimiä, siten ne ovat ihmiselle vaarattomia.

T. crassus-plerocercoideja esiintyy usein lohisukuisten kalojen lihaksessa (kuva), varsinkin siialla ja muikulla. Kalat saavat tartunnan keväällä, rantavesissä, heti jäidenlähdön jälkeen. Toukat ovat sykkyrällä, usein selkäevän juuressa, yleensä niiden ympärille ei muodostu selvää koteloa. Loisella ei yleensä ole vaikutusta kalan terveyteen, mutta ne muodostavat elintarvikehygieenisten ongelman koska elintarvikkeiksi käytettävässä kalassa ei saisi esiintyä näkyviä loisia. Lajin kiinnityselimet ovat rakenteeltaan voimakkaammat ja suuremmat (kuva) kuin seuraavalla lajilla.

T. nodulosus-plerocercoideja esiintyy useiden eri kalalajien maksassa, esimerkkeinä voidaan mainita ahven ja made. Maksakudoksessa loiset ovat suurten valkoisten kystojen sisällä, kystoja voi olla runsaasti yhdessä maksassa. Kystat vaikuttavat maksan toimintaan ja siten kalan terveyteen. Kalanviljelyssä (esim. kirjolohella) loista on joskus esiintynyt huomattavina infektioina. Lajin kiinnityselimet ovat edellistä lajia hennommat ja pienemmät (kuva).